Retromusiikkia

Kesään kuuluu olennaisesti tietyt kesätapahtumat. Tänä vuonna en valitettavasti päässyt töiden takia Laguksen muistomerkillä järjestettyyn puhallinkonserttiin. Sen sijaan osallistuin Seuralan yhteislauluihin ja kävin myös Putulassa Retrotyttöjen konsertissa. 

Yhteislaulutapahtumassa pääsin laulamaan joitain tuttuja biisejä ja solfasin muutamia minulle tuntemattomia.

Jonkin verran tuli treenattua kesällä myös erinäisten projektikvartettien biisejä. Saunatupa osoittautui rauhalliseksi ja mukavan varjoisaksi treenipaikaksi.

Retrotyttöjen konsertissa oli tupa täynnä. Ohjelmistossa oli paljon minulle vieraita biisejä. Suurin osa yleisöstä oli itseäni iäkkäämpää - heille kappaleet tuntuivat olevan tuttuja. Kivaa kaksiäänistä laulua, jota säestettiin pääasiallisesti pianolla. Muutamassa biisissä säestys oli harmonikalla, joka peitti harmillisesti hieman laulua. Huomasin kuuntelevani lähes koko ajan vahvan alton laulamaa harmoniaa ja mietin sovituksia. Selvästi ikävä omia laulukavereita!

Päivä oli kaunis hellepäivä, mutta perheellemme kovin surullinen. Illalla sytytimme kynttilän Majvorin muistolle. 

Harvinaisia kakkakuoriaisia

Muutama päivä sitten Hämeen ELY-keskus uutisoi, että Hollolan Hämeenkoskelta on löydetty Suomen toinen isolaakasittäisesiintymä. Koska lajin nimi ei ole helpoimmasta päästä muistaa, puhun itse sujuvasti kakkakuoriaisista. Anteeksi kaikki biologit. 

Löytö oli niin merkittävä, että siitä uutisoitiin valtakunnan medioissa. Löydöstä kertovan tiedotteen mukaan isolaakasittiäinen (Onthophagus gibbulus) on Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kovakuoriaislaji, jonka ainoa aikaisemmin tunnettu nykyesiintymä on ollut Somerolla Häntälän notkoilla. Isolaakasittiäinen on Suomessa luokiteltu erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Naudan lantakasoissa elävä kuoriainen on ollut maassa aina vähälukuinen, mutta maatalouden muutos, erityisesti luonnonlaidunnuksen väheneminen, on johtanut lajin taantumiseen häviämisen partaalle. Luonnonlaitumet ja perinnebiotoopit ovat ihanteellinen elinympäristö isolaakasittiäisen lisäksi myös sadoille muille uhanalaisille lajeille.

Ja perinnebiotoopistahan nämä harvinaiset kuoriaiset Hämeenkoskella löydettiin. Isolaakasittiäisiä löytyi Huljalan Tupalan tilan kyyttölaitumilta. Ihan huikeaa luonnonhoitotyötä! Hämeenkoskelaiset voivat olla aidosti ylpeitä tällaisesta uutisesta, joka nykyisen luontokadon aikana on harvinainen.

Kuulemma isolaakasittiäisen elinolojen turvaamiseksi on jo suunnitteilla toimenpiteitä, joilla voitaisiin tarjota kuoriaiselle mahdollisimman laaja alue sopivaa elinympäristöä, ja saada näin populaatio kasvamaan ja vahvistumaan.

Kuva: Jyrki Lehto

Kirpeänraikkaat Borås-tapetit keittiöön

Kun nyt kerran kuviotapetoinnin vauhtiin päästiin, niin ilahdutin isäntää vielä yhdellä tapetointiurakalla ennen syksyä. Keittiön neutraali tapetti, jonka valitsin 10 vuotta sitten, sai väistyä. Tilalle tuli Boråsin tapeteista Citronträd, eli ihania keltaisia sitruunoita ja vaaleanpunaisia kukkia vihreiden lehtien joukossa. Kuvat ovat hieman tummia kun ulkona oli pilvinen sadepäivä.

Verhot lähtivät lopulta vielä pesuun kotiin ja samalla rupesin pohtimaan, pitäisikö valkoisten verhojen tilalle tuodakin takaisin jotain hieman värikkäämpää?

Kokemuksia vidaxl:stä ja tavarakartanosta

Tilasin mökin uuden sängyn, ns. perhesängyn eli kolmen henkilön kerrossängyn suomalaisesta verkkokaupasta, tavarakartanosta. Oli hyvin selvää, että tuotteet tulevat suoraan Euroopan keskusvarastolta, mutta valitsin suomalaisen verkkokaupan kansainvälisen sijaan jos tarvitsee palauttaa tms.

Tavarakartano toimi sangen mallikkaasti ja tuotteet lähtivät ajoillaan Euroopasta (Hollannista) kohti Suomea. Tilaamani tuote oli vidaxl:n, joka melko aggressiivisesti markkinoi huonekaluja verkossa. Kokemukset perustuvat siis vidaxl:n tuotteeseen, ei itse verkkokauppaan.

Sänky saapui kahdessa noin 30 kg:n pakkauksessa. Jostain syystä toinen laatikko jumitti vielä Saksan lajittelukeskuksessa ensimmäisen saapuessa Suomeen, vaikka matka alkoi yhtä aikaa.

Jos Ikean huonekalun kokoaminen on koskaan tuottanut tuskaa, niin kerrottakoon, että vidaxl:n tuote on kymmenen kertaa pahempi koota. Aloitin lajittelemalla kaikki palat ja merkitsin ne ohjeen koodeilla. Jo tässä vaiheessa yläsängyn paloissa oli pientä heittoa.

Osat on jaettu kahteen laatikkoon: toisessa alasänky ja toisessa yläsänky. Rakentaminen alkaa alasängystä.

Sängyssä pitkät laudat oli korvattu lyhyillä laudoilla, jotka yhdistetään toisiinsa. Pienet vinoudet lisäsivät jännitysmomenttia. Alasänky saatiin kohtuullisen helposti rakennettua. Työläintä oli ruuvata sälepohja ja mitata ne laudat kohdilleen.

Yläsängyn rakentamista hidasti palaongelmat. Yksi paloista oli virheellinen, siitä puuttui kaksi läpimenevää reikää, joiden poraaminen tarpeeksi suoraan ei ollut helppo juttu.

Kettumaisin ongelma tuli vastaan sänkyjen yhdistämisvaiheessa. Ohjeissa on selkeä virhe, joten jos olet ostamassa tämän sängyn niin huomioi tämä etukäteen!! Sängyt pitäisi kiinnittää pitkillä ruuveilla/tangoilla/härpäkkeillä, mutta ne eivät mahdu enää paikoilleen kun alasänky on koottu - eivätkä ne luonnollisesti taivu, joten sänkyä on pakko purkaa, jotta ne sai paikoilleen.

Tämän ylimääräisen turhauttavan ohjeessa olevan virheen takia oli hieman ärtymystä havaittavissa, mutta lopulta sänky saatiin koottua.

Sängyssä on nyt nukuttu lähes kuukausi ja nitisemistä ja natisemista lukuun ottamatta se on vallan mainio. Säästää tilaa huomattavasti pienessä mökissä.

Alasängyn patja on kokoa 140 cm ja yläsänky 90 cm. Sängyn kantokyky on hyvinkin perheelle mitoitettu: alasänkyyn kaksi aikuista ja yläsängynkin kantavuus oli 90 kg. Useat kolmen hengen kerrossängyt (esim. Jyskin Vestervig) on tarkoitettu lapsille ja niiden kantokyky ei riitä kahdelle aikuiselle ja lapselle (+ alasänky on vain 120 cm leveä).  

 

Kesätapahtumia: puhallinorkesterikonsertti ja taidenäyttely

Laguksen muistomerkillä järjestettiin taas kesäinen Tiirismaan puhaltajien konsertti, joka oli osa Päheet museot -teemaviikkoa. Jälleen kerran sää suosi, aurinko paistoi ja yleisö nautti. Kahviossa oli tarjolla herkullisia leivonnaisia!

Kävimme myös Seuralassa taidenäyttelyssä. Maalausten lisäksi esillä oli Miikkuartin suunnittelemia kankaita. Ostin tuvalle ihanan lintuaiheisen keittiöpyyhkeen ja jäin haaveilemaan lehtikuvioisesta kylpyviitasta. 

Väriä seiniin!

 Lattia sai pintaansa vielä toisen kerroksen Uulan puulattiamaalia.

 Loman aluksi maalasin kaksi seinää, toisen oliivinvihreällä ja toisen hattaranpinkillä. Maalina Tikkurilan remonttiässä, puolikiiltävä. Erikoiset sävyt on poimittu suoraan tapetista, joka tuli kahdelle muulle seinälle. Uusi sohva on sinapinkeltainen, joten seinät korostavat sen väriä erinomaisesti. 

Pari kerrosta maalia riitti aikaan saamaan tasaisen pinnan. Kahdelle muulle seinälle valitsin Boråsin tapetin Blomsterhav. 

Makulatuuria ja Uulaa pintaan

Makulatuuripaperin tai makulatuuripahvin kiinnittäminen sujui yllättävän kivuttomasti. Keitin itse (!!!) vehnäjauholiisterin ohjeella 1 litra vehnäjauhoa ja 9 litraa vettä - tai tarkemmin ottaen kolmasosaan jaetulla reseptillä, sillä ei meillä ole noin isoja kattiloita. Jauhoja oli siis 0,33 l ja vettä 3 litraa. Tein liisteriä tällä ohjeella pari kattilallista ja kippasin liisterin jäähtymään ämpäriin. Keittovaiheessa sekoitin liisteriä varmuuden vuoksi koko ajan. Hyvin toimi, oli helppoa ja edullista! Makulatuuripaperit kävin ostamassa Suomen laatumaalit -kaupasta.

Viimeinen vuota tapetointipöydällä

Aloitimme makulatuurin laiton tarkoituksella niistä seinistä, joihin tulee tapetit, eli vielä toinen kerros. Hyvä näin. Vettymisestä huolimatta makulatuuri kutistuivat seinällä noin millimetrin jättäen paperien väliin pienen raon kuivuttuaan. Tämän tiedostettuamme teimme puskusaumojen sijaan limisaumat niihin kahteen seinään, jotka maalataan. Liisteriä levittäessä pidin vuodan alla aina kaksi muuta vuotaa, jotka toimivat "sivusuojina" ja sanomalehdet vuodan päädyissä. Kuvassa on meneillään vika vuota, jolloin alla oli enää pelkkää sanomalehteä.

Lattian maalasin Uulan puulattiamaalilla (puolihimmeä), Naava-sävyllä sävytettynä. Samalla maalilla on maalattu aikoinaan myös keittiön lattia. Tykkään Naavan-harmaan neutraalista, mutta hieman lämpimästä sävystä. Lattia maalataan vielä toiseen kertaan, jotta lopputuloksesta tulee mahdollisimman peittävä.

Uulan puulattiamaali on helposti levitettävä maali, vaikkakin siinä on melkoisen voimakas haju. Se ei ole ehkä maaleista halvin, mutta pidän sen koostumuksesta ja keittiön lattiassa se on kestänyt todella hyvin. Puolihimmeä maali on todella mattapintainen, eli liukkaan ja kiiltävän pinnan vastakohta suorastaan. Kuvissa maali on juuri levitetty ja se on märkää, joten värisävy on todella kaukaisesti vain suuntaa antava. Uulan puulattiamaalia myyvät mm. RTV:t.