lauantai 28. syyskuuta 2019

Kokemuksia Vekas-kylpytynnyristä

Kesän suurin, kallein ja hankalin hankinta tuvalle oli Vekas-kylpytynnyri, tarkemmin ottaen Vekas-kylpykuutio. Olen paininut pitkään omatuntoni kanssa, voinko hankkia tuvalle kylpytynnyriä, koska meillä ei ole mahdollisuutta täyttää sitä esim. järvivedellä vaan olemme pitkälti riippuvaisia hanasta tulevasta vedestä. Lopulta kuitenkin päädyin haaveeni toteuttamaan, sillä en ole itse kylmien järvivesien ystävä, sen sijaan rakastan lämpimässä vedessä oloa. Hankintaprosessi oli hankala, todella hankala, joten käyttökokemukset ovat vielä melko vähäiset.

Kylpytynnyrin eli paljun valinta


Googletin tuntitolkulla verkkosivuja, blogeja jne. etsiessäni tietoa kylpytynnyreistä eli paljuista. Kyselin myös kaikilta mahdollisilta tutuilta kokemuksia. Melko nopeasti totesin, että tynnyrissä pitää olla muovinen/lasikuituinen sisus, sillä meidän mökkikäytöllämme pelkän puisen tynnyrin tiiviiksi turvottaminen ei olisi järkevää. Eipä niitä pelkkiä puisia tynnyreitä edes kauhean paljon enää markkinoilla olekaan. Halusin myös kamiinan, joka on tynnyrin ulkopuolella. Monet sanovat sen vievän tilaa tynnyristä, itse ajattelin lähinnä turvallisuusseikkoja sekä sitä, että jos kamiinaa tarvitsee joskus päivittää, onnistuu se kenties helpommin ulkopuolisella versiolla. Sen jälkeen näin muutaman kuvan kuution mallisesta kylpytynnyristä ja ihastuin ajatukseen. Vaihtoehtoja vähenivät kertaheitolla ja Vekas-kylpykuutio nousi listalle. Muovinen kuutio ilman ulkoseinän puupanelointeja miellytti omaa silmää, mutta valitettavasti en päässyt yhtään kuutiota livenä missään näkemään ennen ostopäätöstä (virhe). Harvoin tosin esim. rautakaupoissa pääsee silti kylpytynnyrin sisälle istumaan vaikka sellaisen livneä näkisikin. Vekasin kylpykuutio vaikutti suunnilleen sopivan kokoiselta – ehkä hieman isolta meidän tarpeisiimme – mutta pienempiäkään kuutioita ei ollut tarjolla. Halusin tehokkaimman mahdollisen kamiinan, jotta lämmitysaika voidaan sillä minimoida. Olin muutamasta blogista lukenut koko päivän kestävistä paljun lämmitysoperaatioista ja siihen en halunnut ryhtyä. Valinta oli tehty.

Vekas kylpykuutio Kuva:Kylpyhuonemarket.fi


Kylpytynnyrin hankinta


Vekas-kylpytynnyreitä myydään Vekasin omassa verkkokaupassa sekä muutamalla jälleenmyyjällä. Kontaktoituani useampia tahoja päädyin ostamaan Vekas-kylpytynnyrin suoraan heidän omasta verkkokaupastaan (VIRHE). Tilasin tuotteet (kylpytynnyri, tehokkain mahdollinen kamiina, piipunsuoja, happitabletit + annostelija) 24.6. Verkkokaupan mukaan toimitusaika oli silloin verkkokaupassa merkitty 14 päivää, jolloin tuotteen olisi pitänyt saapua viimeistään 6.7. Monien sähköpostien ja puhelinsoittojen jälkeen palju saapui vihdoin 26.7. eli kuukausi tilauksen jälkeen – tämä siitäkin huolimatta, että Vekasilla oli kylpykuutioita valmiina varastossa tilauksen tehdessäni. Toimituksesta puuttuivat kuitenkin lisäosat eli piipunhattu, happitabletit ja annostelija. Monen monta puhelinsoittoa, sähköpostia ja turhaa lupausta myöhemmin nekin saapuivat – 20.9. – lähes kolme kuukautta alkuperäisen tilauksen jälkeen. Jos nyt saisin tehdä jotain toisin, en ainakaan tilaisi Vekas-kylpytynnyriä suoraan valmistajalta. Tilaisinko Vekas-kylpykuution silti? Ehkä, ehkä en. Tällä hetkellä Vekasin verkkokaupassa tuotteiden toimitusajaksi on merkitty 6 viikkoa, joka onkin realistisempi, vaikka edes siinä ajassa ei tuotteita meille toimitettu.

Kylpytynnyrin käyttöönotto


Monet paljuvalmistajat suosittelevat laittamaan paljun alle eristelevyä. Kysyin tätä erikseen Vekasilta ja sain vastaukseksi: ”Kova ja kantava alusta jos pitää tasoittaa niin sora on hyvä”. Kun kylpytynnyri saapui, oli sen mukana lyhyt ohje, jossa luki, että alla olisi hyvä olla eristelevy. Sitä ei nyt sitten oltu hankittu, sillä aikaisemmin valmistaja oli antanut erilaiset ohjeet eikä sitä sitten ehditty hankkiakaan. Paljun alla on ohjeen mukainen kova ja kantava alusta.

Paljun paikka tasoitettuna

Palju tuotiin pihan reunalle rahtina ja siitä me sen siirsimme itse rinnetonttia ylös kahden laudan muodostamaa alustaa pitkin vetämällä. Kahdestaan se saatiin paikoilleen vetämällä, mutta tyhjänkin kylpykuution nostaminen edes pieniä matkoja on todella haastavaa. Vinkki: varatkaa useampia nostajia paikalle!

Palju saapumassa pihapiiriin


Meillä kamiina asetetaan sivuun ja olimme toivoneet erikseen paljun mukaan pidemmät letkut, jotka ihme ja kyllä toimituksessa olivat mukana. Mukana tulleet letkukiristimet olivat todella heppoiset ja huonolaatuiset. Ensimmäisellä täyttökerralla ne vuotivat hieman kamiinan päästä, vaikka ne oli kiristetty aivan tappiin. Ennen toista täyttökertaa ne vaihdettiin jo järeämpiin kiristimiin, jollaiset ne olisi pitäneet olla jo alunperinkin! Poistoventtiiliin laitettiin ammattilaisten käyttämää putkimiehen teippiä, jotta varmistimme sen tiiviyden. Veden poistohana sijaitsee kuution alareunassa kamiinaan menevien letkujen alla ja tämä on hyvä huomioida jo kylpytynnyrin sijoituspaikkaa suunnitellessa.

Vaihdoimme itse jykevämmät letkukiristimet

 Letkujen kiinnittämisen ja veden poistoventtiilin/hanan kiinnittämisen jälkeen palju onkin käyttövalmis – ei muuta kuin vettä laittamaan. Me täytimme sitä hissukseen parin päivän aikana kaivosta vettä pumppaamalla. Kuivana kesänä kaivosta sai vain 100 litraa vettä kerralla, joten 1,5 päivän aikana taisimme pumpata lopulta muistaakseni 800 litraa vettä, loput lorottelimme hanasta (korvissa soi kolikkojen kilinä).

Kylpytynnyrin lämmitys


Vekas-kylpykuutiomme kokonaistilavuus on ilmeisesti 1700 litraa, mutta esim. kylpyhuonemarketin mukaan siihen menee vettä vain 1000 litraa käytössä. Epäilen kyllä tämän tiedon olevan virheellinen. Kylpytynnyrin lämmitykseen vaikuttavat luonnollisesti lämmitettävän veden lämpötila (meillä se on joko kylmää kaivovettä tai kylmää hanavettä), veden määrä (huomattava vaikutus kun harkitsee eri kokoisia kylpytynnyreitä), ulkoilman lämpötila sekä kamiinan teho.

Vekasin verkkosivujen mukaan ostamamme 40kW tulipesä eli ”tankki” on lämmittimien kiistaton kuningas. Suuren (1700 l) paljun lämmitysaika on noin kaksi tuntia ja pienempi pitäisi lämmitä jopa nopeammin. Perinteisen vesivaipan lisäksi tulisijan yläpuolella vesivaippa on kolminkertaisena. Savukaasuja kierrätetään tulipesän sisällä, jolloin lämmöstä saadaan maksimaalinen hyöty.

Tämä on kokemuksiemme mukaan totta. Olemme lämmittäneet omaa 1700 litran vetoista kylpytynnyriämme ainoastaan kesällä/alkusyksystä kun ulkolämpötila on ollut 10-25 astetta, vesi on aina lähtötilanteessa ollut kaivokylmää. Lämmitysaika on ollut noin 1,5-2 tuntia. Puita kuluu keskimäärin kaksi täyttä pesällistä eli meidän mittayksiköllämme noin 1,5-2 perinteistä puukorillista.

Veden lämmittäminen on taitolaji. Se lämpiää pinnalta ja alaosa pysyy kylmänä, siksi on olennaisen tärkeää sekoittaa vettä lämmityksen aikana useasti (meillä on käytössä Tokmannista ostettu lasten muovilapio, monet käyttävät esim. muovista melaa). Lämpömittaria on hyvä seurata. 30 asteen jälkeen kannattaa ruveta olemaan tarkkana, sillä vettä ei saisi päästää liian lämpimäksi ja se todella nopeasti pomppaa 35:stä yli 40 asteen. Me onnistuimme kerran lämmittämään paljun ihmiskattilaksi, 42 asteeseen ja se tuntui jo aivan liian kuumalta. Kun paljun saa mukavan 38-39 asteen lämpöiseksi pysyy se siinä melko mukavasti itsestään mikäli ulkoilma ei ole kovin kylmä (talvella varmasti eri asia). Meillä on hohkaava hiillos ja korkeintaan yksittäinen klapi enää palanut kylpyvaiheessa ja lämpöä on riittänyt mukavasti pariksi tunniksi.

Vinkkejä paljun ostoa harkitseville: pohdi tarkkaan tarvitsemasi tilavuus, joka vaikuttaa käyttökustannuksien lisäksi myös lämmitysaikaan. Satsaa kunnon kamiinaan niin säästät lämmitysajassa ja polttopuissa.

Terassin ja kaiteen rakentaminen kesken

Kylpytynnyrin veden vaihto


Kylpytynnyrin tyhjentäminen on ihan oma operaationsa. Meillä se on tehty vielä toistaiseksi väliaikaisilla ratkaisuilla, eli veden poistohanaan on kiinnitetty vesiletku (paloletkun tapainen) ja vesi juoksutettu putkea pitkin rinnettä alas ja suoraan viemäriverkostoon. Letku on joka kerran kiinnitetty erikseen ja rullailtu auki nurmikolle. Ehkä tulevaisuudessa joskus kiinnitämme kiinteän letkun ja kaivamme sen maahan, kun kovin syvälle sitä ei nurmikon alle tarvitse edes asettaa. Paljusta poistettava vesimäärä on aika iso, eli harvalla niin monta kukkapenkkiä pitää kastella, että kaiken veden saa niille juoksutettua. Tämä on hyvä huomioida paljun hankintaa suunnitellessa.

Joidenkin ohjeiden mukaan vesi pitäisi vaihtaa jokaisen käyttökerran jälkeen, jotkut polskivat samassa vedessä huoletta lukuisia kertoja ja pitkiä aikoja. Veden vaihtotiheyteen vaikuttaa monet asiat – alkuperäisen veden puhtaus (kraanasta vai järvestä), paljuilijoiden puhtaus (käyväthän kaikki pesulla ennen paljuilua), puhdistustoimenpiteet (happitabletit, klooritabletit, suodattimet jne) ja varmaan monet muut ulkoiset tekijät auringonvalosta lähtien.

Meillä on paljussa polskittu ainoastaan oman perheen kesken, käyty pesulla ennen ja vesi on lähtötilanteessa ollut puhdasta. Vesi on tuntunut vallan puhtaalta muutamien polskintakertojenkin jälkeen, mutta kovin suurta kokemusta ei vielä ole. Tänä kesänä olemme pelanneet hieman varman päälle vielä ja vaihtaneet vettä useammin. Koska saimme tilaamamme happitabletit vasta syyskuussa, emme niitä päässeet vielä testaamaan. Niiden avulla samaa vettä voi käyttää useamman kerran – ainakin teoriassa ja meidän toiveissa. Meillä ei ole paljun lähellä sähköä, eli erilaiset suodattimet eivät olleet meille vaihtoehto. Ensi kesänä pääsemme testaamaan hommaa lisää.

Kylpytynnyrin huolto


Itse palju on hyvä putsata jokaisen tyhjennyskerran jälkeen. Pesuaineita ei pidä käyttää, me on toistaiseksi putsattu rätillä ja vedellä. Kamiinasta pitäisi luonnollisesti myös tyhjentää tuhkatkin. Muuten muovinen kylpytynnyri on helppohoitoinen.

Kylpytynnyrin kustannukset


Vekas-kylpykuutio ilman puupanelointeja, muovikannella, isolla 40kW kamiinalla, piipunsuojalla, happitableteilla ja tablettien annostelijalla tuvalle rahdattuna maksoi meille 2 250 €, lisäksi haaviin ja veden sekoituslapioon taisi mennä 10 €. Maan pohjatöihin ei mennyt rahaa, kamiinan alle asetettuihin betonilaattoihin taisi mennä parikymppiä.

Alueemme vesimaksu on 1,38 €/m3 ja jätevesimaksu on 2,18 €/m3. Jos paljun täyttäisi kokonaan (kylmällä) kraanavedellä, tulisi yhdelle täyttökerralle hintaa noin 5 € jätevesimaksuineen. 

Uusi terassijatko peittää alleen paljun letkut yms. Kuvassa kaiteet vielä puuttuvat osittain.


Millaista on olla paljussa?


Tiedätkö sen tunteen, kuinka ihanaa on rentoutua lämpimässä kylvyssä? Palju on vielä parempi. Voit nauttia siitä rentouttavasta tunteesta yhdessä esim. puolisosi tai ystäväsi kanssa – ja ilman, että polvet tai hartiat ovat jatkuvasti veden pinnan yläpuolella. Parhaimmillasi istut suoraan tähtitaivaan alla, vaikka on kokemus kirkkaana kesäyönäkin yhtä ihana.

Vekas kylpykuution lyhyt arvostelu


Vekasin kylpykuutio on syvä (kylpijät ovat ns. tuulen suojassa) ja istuimet todella matalalla. Omaan makuun ne voisivat olla hieman korkeammalla ja hieman syvemmät, jolloin vettä tarvitsisi vieläkin vähemmän ja istumamukavuus paranisi. Muovi on materiaalina ensituntumalta hyvä ja 40kW:n kamiina tehokas. Muovinen kansi on hieman hankala ottaa pois tai laittaa paikoilleen, meidän lapsiperheessä se toimii myös hyvänä turvaseikkana. Parasta Vekasin kylpykuutiossa: tehokas kamiina ja erittäin tilava kylpykuutio. Huonointa aivan surkea asiakaspalvelu ja yksityiskohtien laatu (mm. letkujen kiinnikkeet). Toivottavasti tästä kirjoituksesta on hyötyä jollekin paljun hankintaa harkitsevalle, itse en vastaavia kirjoituksia moniakaan löytänyt aihetta googletellessani. Mikäli olet blogikirjoitukseeni päätynyt vastaavassa tilanteessa ja kirjoituksesta on sinulle hyötyä tai jäit kaipaamaan vielä jotain tietoa, jätä viestiä kommenttiosioon.

Testi-istumassa paljun saavuttua


Pahoitteluni huonoista kuvista - jostain syystä kaikki kännykästäsni ja kamerastani tallentamat paljukuvat ovat kadonneet tietokoneeni kansioviidakkoon. Mikäli niitä löydän myöhemmin, käyn päivittämässä tätä blogipostausta.

sunnuntai 25. elokuuta 2019

Loviisan wanhat talot 2019

Kävin ensimmäistä kertaa Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa. Ennakko-odotuksissa oli ehkä valkoista sisustusta, live, love, laugh -sisustusesineitä, vanhoja ikkunanpokia valokuvakehyksinä ja persoonallisia yksityiskohtia. Voi pojat, persoonallisia yksityiskohtia kyllä oli, mutta en tainnut törmätä kuin yhteen valkoiseen sisustukseen. Kävimme tutustumassa vain osaan taloista, eli kirjoitukseni ei nyt kata millään tapaa koko tapahtumaa.

Loviisassa avoimia taloja oli yhteensä 31 - ja mekin näimme taloja aivan laidasta laitaan. Jotkut täysin remontin alkuvaiheessa, toiset jo vuosia sitten asutuiksi remontoituja. Kuviakaan en ihan kaikista kohteista ottanut, mutta tässä muutamia fiiliskuvia päivän ajalta.


Loviisan kaikilla kaduilla oli kirppispöytiä
Osa kohteista oli varsinkin iltapäivällä niin ruuhkaisia, että taloihin tutustuminen ei ollut millään tapaa mukavaa. Ahtaasti jonottaminen muistutti Asuntomessujen jonoja (toki Asuntomessuilla talot ovat keskimäärin vähintään 150 m2 suurempia kuin Loviisan Wanhat talot). Ehdoton vinkki on kiertää myös keskustasta kauempana olevia kohteita ja lähteä liikkeeseen heti tapahtuman alkuun.

Villa Degerbyn hormiston erikoisuutta oli korostettu kynttilöin

Villa Degerbyn muhkea ulkokukkakokoelma

Vanhan Viinatornin ateljeehuone

(Muistaakseni) Kuninkaanlammen hempeä makuuhuone


Vackerbackan persoonallinen makuuhuone

Vackerbackan olohuone

Auringon puolella -talon ihanan värikäs uuni

Everstin linna oli yksi täysin remontin keskellä oleva talo ja ainoa, josta tajusin napata edes yhden kuvan

Villa Lilla Gulan makkarissa oli räyheä tapetti

Villa Lilla Gulanin makkarin raakalautaseinä miellytti omaa silmää

(Muistaakseni) Kyrkanin maanläheistä värimaailmaa
Olin positiivisesti yllättynyt kaikista näkemistäni väreistä ja useista aivan upeista puutarhoista, joissa olisin voinut viettää koko iltapäivän. Sen sijaan sisäinen Marie Kondo heräsi minussa monessa kohteessa ja meinasin saada lähes paniikkikohtauksen tiettyjen kohteiden tavaramäärästä. Muutama kohde oli lattiasta kattoon täynnä tavaraa ja koin olevani himohamstraajat-ohjelmassa. Näistä kohteista ei sen enempää, mieluummin mainitsen niitä omia suosikkejani.

Niistä kohteista, joissa itse vierailin, oli Kuninkaanlampi minun suosikkini. Sisustus oli kauniin yhtenäinen (vaikka ei edes minun tyyliseni!) ja puutarha jotain aivan uskomatonta. Pihalla oli varmasti kaikki maailman kukat, pensaat ja puut.

Villa Aaltonen oli hauskan värikäs rakennus, jonka sisätiloissa en kiinnittänyt mihinkään erityisesti huomiota, mutta terassi - wow. Upea, tilava terassi, jossa liehuivat valkoiset verhot. Ja näköala kauniiseen puutarhaan sekä merelle. Aivan upeaa!

Villa Aaltosen terassimaisema
En tiedä ovatko samat kohteet aina auki vuodesta toiseen vai onko kohteissa paljon vaihtelua. Tänä vuonna vielä Everstin linna oli täysin työmaakohde, mutta tapahtumalehden mukaan siellä on tarkoitus asua loppukesästä 2020. Mahtaakohan kohdetta päästä katsomaan valmiina ja sisustettuna?

Ihana kasvihuonetyylinen rakennelma. Inspiraatiokuvia olisi pitänyt ottaa enemmänkin!


Tapahtuma on ihana ja oikein hävettää, etten ole aikaisemmin käynyt siellä. Ehkäpä mekin pidämme joskus Hämeenkoskella oman avoimien ovien tapahtumamme :D





tiistai 13. elokuuta 2019

Edvard Malin, teurastaja

Olen tutkinut tuvan historiaa vain pintapuolisesti. Uteliaisuutta ja kiinnostusta olisi enemmänkin, kunhan vaan olisi aikaa! Tässä nyt ensimmäinen pieni katsaus historiaan.

Lahden kaupunginmuseon tekemän inventointilomakkeen ja muistitiedon mukaan tuvan varhaisin asukas olisi ollut teurastaja Edvard Malin (s. 1857?), joka oli Toimi Malisen isä. Toimi Malinen asui 1980-luvulla myös Puutteenkujalla, sen loppupäässä joen puolella.

Edvard Malinista ei loputtomasti ole tietoa löytynyt verkosta, tarkempi tutkimus vaatisi käyntiä mikrofilmatuilla kirkonkirjoilla ja paikallisessa arkistossa. Tässä kuitenkin jotain jännittävää.

Ilmoitus Hämeen Sanomissa 3.4.1905 ja 5.4.105

Talo myytävänä

Paikkakunnalta poismuuton tähden myydään talo, joka sisältää: 2 asuinhuonetta ja eteisen sekä ulkohuoneita: hyvän makasiinin, tallin, saunan ja sikaläävän sekä ison liiterin ja katoksen sekä muut tarpeelliset ulkohuoneet. Talo sijaitsee Kosken kirkolla, hyvällä liikepaikalla joen rannalla, sopii parhaiten teurastajalle tai muille senlaisille liikkeen harjoittajille. Tarkempia tietoja saapi myyjältä, osoitteella:

Edvard Malin
Koski H.L

Lähde: Hämeen Sanomat, 05.04.1905, nro 39, s. 4https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/630862?page=4
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tuvan kuvailu vastaa hyvin Koski seura ry:n verkkosivujen Kosken Kohinoiden perinneaineistosta löytynyttä kuvaa. Ilmoituksessa mainittu makasiini on sijainnut nykyisen (hajonneen) maakellarin paikalla. Kuistia ei vielä ollut, sisäänkäynti oli kadun puolelta nykyiseen keittiöön. Kuvassa näkyykin hieman sisäänkäynnin katosta tien puolella. Aikoinaan joku rakennusmies välikatolla käytyään sanoi minulle siellä näkyvän vanha oven paikka, eli tämä ei ollut minulle uutta tietoa.

Kuva: Kosken Kohinat, Kosken Hl kirkonkylä Pätiläntien (Puutteenkujan) suunnasta kuvattuna. Keskellä verkatehdas ja oikealla Appelrothin kauppa. https://www.koskenkohinat.fi/project/kosken-hl-kirkonkyla-patilantien-suunnasta/

Upea kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Puutteenkujan toisella puolella on ollut vain peltoa ja joen takana olevat mylly- ja verkatehdasrakennukset ovat vielä olemassa. Kuvan ajoittaminen on vaikeaa. Ennen sota-aikaa se on otettu, sillä toisessa kuva-aarteessa (palataan siihen myöhemmin) on jo kuisti ja makasiini poissa - ja se kuva on varmuudella viimeistään vuonna 1944. Arvelisin ylläolevan kuvan olevan 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Tarkempi ajoitus lienee helpointa tehdä tutkimalla myllyjen ja verkatehtaan historiaa.

Edvard Malin sai ilmeisesti tuvan myytyä heti, sillä vajaa kahta kuukautta myöhemmin, 31.5.1905 Uusimaa-lehti uutisoi

Elinkeinoilmoituksia

Teurastaja Juho Edvard Malin Kosken pitäjästä on maistraatille ilmoittanut aikovansa täällä harjoittaa lihan ynnä muitten luvallisten tavaroitten kauppaa.

Lähde: Uusimaa, 31.05.1905, nro 62, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/771602?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot


Sama uutinen oli myös Porvoon ruotsinkielisessä lehdessä Borgåbladetissa 31.5.1905.

Näringsanmälar

Juho Edvard Malin från Koskis socken har hos magistraten anmält sig sinnad att i denna stad utöfva handel med kött och andra lofgirna varor.

Lähde: Borgåbladet, 31.05.1905, nro 42, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/612734?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot



Lahden kaupunginmuseon inventointiluettelossa mainittu Edvard Malinin pojasta Toimi Malisesta löytyy muutama kuva Kosken Kohinoiden perinneaineistosta.

Kuva: Kosken kohinat, 3.K./Pion. P.21 kolmannen joukkueen miehiä korsunsa edessä jatkosodassa Syvärin voimalaitoksen luona. Kalle Kajastilan ja Pentti Laaksosen ryhmät. Toivo Kokinmäki, Kalle Kajastila, Paavo Nurminen, Toimi Malinen, Tahvo Eronen, Eino Pöyry, Yrjö Haukkajärvi, Toivo Männistö, ?, Pentti Laaksonen. valok. N Nikkari. https://www.koskenkohinat.fi/project/3-k-pion-p-21/

Kuva: Kosken Kohinat, Toimi ja Aili Malinen kotonaan Koskella Koppelankujalla 1979. Kuvasi Aarne Sierna. https://www.koskenkohinat.fi/project/toimi-ja-aili-malinen-1979/

En tiedä, asuiko Toimi Malinen myös isänsä kanssa aikoinaan tuvassa. Epäselvää on myös, oliko Edvard Malin tuvan ensimmäinen asukas? Kosken verkatehdas on perustettu jo 1857 ja Puutteenkujalla sijaitsi verkatehtaan työläisten asuntoja. Onko tupa ollut ennen Edvard Malinia verkatehtaan työläisen asuntona? Tupa on rakennettu kahdessa osassa - keittiöhuone on vanhempi ja kamari on lisätty n. 1900 tienoilla.

Myöhäisemmät vuodet

Muita tuvan asukkaita ovat olleet mm. Felix Auri, Toivo Auri, Lempi Määttönen ja Vihtori Paulus, Tyyne ja Nestori Lahtinen sekä Aune Lahtinen. Heihin palaan myöhemmin (ja otan sillä aikaa erittäin mielelläni vastaan lisätietoa kaikista kirjoituksessa mainituista henkilöistä hemasepp (at) gmail.com)!