Itsetehdyt kattotuolit

Kamarin puolen piippu muurattiin uudelleen, kun nyt kerran katto on revitty auki. Joskus tulevaisuudessa voi sitten hankkia pienen sievän takan lämpöä ja tunnelmaa tuomaan. 

Piippua muurataan

Loput rääppeet katon puolikkaasta purettiin ja katolle alettiin nostaa 50x125 lankkuja. Kurkihirsi oli sopivan mutkikkaan eläväinen ja kattotuolien tasaaminen vaati aavistuksen verran nikkarointia.

Katon rääppeitä purkamassa

Ensimmäinen lankku nousemassa katolle

Sunnuntain huono sää hidasti työn etenemistä ja suurimmat energiat käytettiin lähinnä pressujen virittämiseen. Kattotuolit on nyt kiinnitetty ja tasattu yläreunasta, alareunan puolella sama homma on edessä seuraavaksi.

Pihalla on edelleen ollut "ikuinen liekki" eli katolta purettua puutavaraa on poltettu pois sinnikkäästi.

Lämmin kiitos saunamestarille ja ompelijamestarille puulahjoituksesta!

Puolet katosta purettu

Kattoremontti jatkui purkutöillä. Lauantaina säät suosivat. Aurinko paistoi, mutta ei ollut liian kuuma. Työ eteni edellisen viikonlopun tapaan purkamalla, lajittelemalla ja polttamalla. Tällä kertaa päreet paloivat vielä koko sunnuntain, kunnes kunnon ukkoskuuro teki hommasta lopun.

Keskellä rakennusta huopa oli päästänyt kosteutta läpi ja paikoin huovan alla ollut pahvi oli jopa ihan märkä. Päreet olivat kuitenkin pitäneet kosteuden pois välikatolta ja ne olivat pääosin edelleen kuivia, pahimmissa paikoissa päreet olivat hieman nihkeitä. Eli kattoremonttia ei tehty ainakaan yhtään liian aikaisin.

Jätimme tarkoituksella piipun ympärille noin puolen metrin verran kattoa purkamatta, sillä piipunympärys olisi ollut todella vaikea pressuttaa millään tapaa tiiviisti. Puretaan piipunympärys sitten kun päästään kattotuoleja asentamaan.

Vanha piipun paikka oli peitetty luukulla.

Keskellä kattoa huopa oli päästänyt kosteutta läpi. Alla oleva pahvi oli osittain jopa märkää.

Mökkimme "ikuinen tuli" ikuistettu kuvaan

Pressut päällä. Sangria ansaittu.

Viikonloppuna paloi päreet!

Lämpimän kesäsään siivittämä aloitimme kattoremontin purkuhommilla. Kuvasarja kertonee homman etenemisestä.

Vanha huopa osittain irti, huovan alla oli aluspahvi. Vasemman reunan huteran näköiset tikapuut olivat lähinnä roudausta varten kun maasta käsin piti ojentaa jotain työkalua.

Päreet olivat yllättävän hyvässä kunnossa. Ne olivat tiukasti kiinni ja suurimmaksi osaksi kuivia. Ainoastaan puretun alueen oikeassa reunassa oli vähän kosteutta.

Purkutyön edetessä syttyi pihalle lähes ikuinen liekki kun päreet paloivat.

Tässä vaiheessa purkutyö helpottui huomattavasti kun sitä pystyi tehdä vintiltä käsin.

Muutama viimeinen lauta reunassa enää jäljellä. Aika hurjat kattotuolien välit olleet aikoinaan.

Työmaa peitetty kevytpressuilla seuraavaan kertaan asti.

Lauantaina siis paloi päreet. Viitisen jätesäkillistä päreitä.

Ensi viikonloppuna toivottavasti päästään jatkamaan säiden puolesta.

Kattoremontti lähenee

Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty. Puoliksi suunniteltu, hyvin tehty?

Kattoremontti lähenee ja suunnitelmat etenevät pienin askelin. Hankinnat ovat vasta alkutekijöissään ja projektin suuruus hieman kauhistuttaa. Alusta asti selkeää on ollut vain kattomateriaali, musta huopa. Myös tiili- ja peltikattovaihtoehtoja on yritetty esittää, mutta koen huopakaton olevan ainoa oikea mahdollisuus tähän tupaan.

Toinen pitkällisten pähkäilyjen jälkeen tehty valinta on tehdä uudelle katolle pohja raakapontista. Se on nyt tilattu ja puumateriaalin pitäisi saapua loppuviikosta.
Vaihtoehtoja pohjamateriaalille olivat vanerilevy (nopeampi asentaa, mutta tuplasti kalliimpi) ja raakalauta (ilmainen onnenkantamoisen johdosta, mutta elämisen riskin ja vaihtelevan laadun takia hylätty). Vanhan katon päälle uuden rakentaminen ei ole tässä tapauksessa mahdollista.

Raakapontin päälle tulee ehkä aluskermi. Asia päättämättä. Kattovalmistajat tottakai sitä suosittelevat, eihän huopakattoa voi rakentaa ilman aluskermiä. Sen sijaan moni rakentaja kokee aluskermin olevan vain turhaa varmistelua ja ylimääräinen kuluerä.

Hankintalistalla on palahuovan, aluskermin ja huopanaulojen lisäksi tietenkin räystäs- ja harjalevyjä, tippapeltejä jne. Puumateriaalia saadaan sukulaisilta, joten ihan kaikkia lankkuja ei tarvitse ostaa. Kunnon rakennuspressu toivottavasti saadaan lainaan isännän työpaikalta, jolloin ei tarvitsisi tuuliarkoja kevytpeitteitä yrittää käyttää. Mutta sillä mennään, mitä on käytettävissä.

Kun materiaalit on hankittu, on tiedossa ensimmäisenä vanhan katon purku. Huopakaton alla on sitäkin iäkkäämpi pärekatto, joten luvassa on paljon huoparoskaa sekä paljon poltettavaa / kaatopaikalle vietävää puumateriaalia. Katon purkuvaiheen yhteydessä on tarkoitus muurauttaa vanha katkaistu savupiippu uudestaan, jotta joskus tulevaisuudessa kamarin puolen hormiin voi liittää tunnelmaa ja lämpöä tuovan takan.

Viikonloppuna tarkoitus jatkaa hankintoja - palaan asian edetessä!

Osuva mainos

Kerrankin mainos osui ja upposi kertaheitolla! Täällä perheessä se on vain emäntä, jolla riittää intoa lähteä työleirille.

Mikä hyönteinen kyseessä?

Tupaan on ihastunut oheinen perhoslaji (?), joka toivottavasti on viaton yöperhonen, eikä mikään vanhoja hirsirakennuksia tuhoavan lajin edustaja. Jos joku tunnistaa tuon lajin ja vielä osaa kertoa, pitääkö huolestua, niin olisin kiitollinen.

Onko se yöperhonen? Onko se koiperhonen?

Puutarhahommia

Aikaisemmat haasteet vetämättömän hormin, rikkoutuneen ikkunan ja toimimattoman ruohonleikkurin kanssa on voitettu. Ikkunan korjasi Keravan Pika-Lasi -liike, hormi veti taas paremmalla säällä ja ruohonleikkurin saa käyntiin aina minua voimakkaampi henkilö. Parina edellisenä viikonloppuna on keskitytty puutarhan raivaamiseen ja jopa hieman pienten istutusten tekemiseen. Kesän aikana edessä tulee olemaan tuvan kattoremontti sekä kesäkeittiön rakentaminen, joten nyt alkukesästä on hyvä harrastaan puutarhahommia.

Talven ja kevään jäljiltä ruoho oli kasvanut pitkäksi ja tatarit edelleen nostavat päätään. Nyt kanta on kuitenkin niin hallinnassa, että tatarit pystyy (ainakin toistaiseksi) leikkaamaan ruohonleikkurilla.

Syreeniaita on edelleen niin pieni, että se hukkuu leikkaamattoman ruohon sekaan. Hiljaa hyvää tulee - ehkä parin vuoden kuluttua erottaa jo jonkinlaista matalaa puska-aitaa? Ainoastaan yksi syreeni ei ollut selvinnyt talvesta - tietenkin kalliilla puutarhaliikkeestä ostamani taimi. Kaivoin tontin toiselta reunalta muutaman nuoren taimen lisää, jotka toivottavasti selviävät julmasta lapio-operaatiosta.

Siirretyt syreenitaimet ovat huomattavasti aitataimia isompia. Takana nurmikko, joka leikattu - ei näy tataria taas hetkeen.

Tiskien tiskaaminen tuvalla on ollut sangen epäergonomista ja sotkuista hommaa. Tiskipaikaksi rupesi muodostumaan saunamökin terassi, joka on korkeudeltaan jotain 40 cm:n luokkaa. Puhtaiden astioiden ohella tiedossa oli aina selkäkipuja. Tiskipaikan rakentaminen otti viime viikonloppuna ison harppauksen. Tori.fi:stä löydetty tiskiallas haettiin Lahdesta 10 euron hintaan ja sille alettiin rakentamaan sopivaa pöytärakennelmaa. Pöydän jalkoihin ja pisteen panelointiin käytettiin saunarakennuksesta ylijäänyttä puumateriaalia, tukipuut ostettiin paikallisesta rautakaupasta. Hylly, putket viemäröintiin liittämiseen, maalaus, listat ja koristeet jäivät seuraavaan kertaan.

Yksinkertaista, mutta käytännöllistä. Tiskipiste muokkautui lennosta.

Tiskipisteen runko valmiina paikoillaan, työ jatkukoon.

Mökin pihapiirissä ei ole vielä kunnollista grillipaikkaa, mutta jonkinlainen oleskelualue on tarkoitus rakentaa jo tämän kesän aikana. Puutarhakalusteet (pöytä, penkki ja 2 tuolia) ostettiin kotinaapurilta 90 euron hintaan. Pintaan siveltiin vain Tikkurilan Valttia kalusteiden säänkestävyyden lisäämiseksi. Tulevan terassi-grillialueen taustakasvit olivat hieman rehottavia, joten kriikunapuun, koivun, lepän ja muiden puiden taimet leikattiin taustalta nurin ja silputtiin oksasilppurilla.

Ylikasvanut nurmikko, tuolien takana rehottavat puut yrittävät vallata tilaa.

Nurmi leikattuna, puskat siistittynä.

En ole koskaan ollut erityisen innokas kukkaihminen, mutta Linnakallion tuvan pihapiiri on ollut aikoinaan kuuluisa hienosta puutarhastaan (voi tätä nykyistä alemmuustilaa!) ja yritän perinteitä kunnioittaen tehdä pieniä istutuksia pihalle itseni ja ohikulkijoiden iloksi. Talon nurkalla on pari kaivonrengasta, joissa on selvästi ollut joskus istutuksia. Valitettavasti aika ja luonto olivat jo vallanneet tilansa, mutta nyt renkaissa on taas istutuksia. Toiseen istutin jo viime vuonna keltasauramoa ja päivänkakkaraa. Tämän kesäisistä lehdistä päätellen vain keltasauramo on lähtenyt kasvamaan ja tiedossa on jossain vaiheessa perinteisiä keltaisia kukkia.

Keltasauramon kukkia odotellaan vielä, mutta lehtiä on jo runsaasti.

Vattupensaiden ja muun puskan seasta esiin kaivettu rengas saa toimia puna-ailakin kotina. Isot kukat siirsin muualta tontilta, lisäksi renkaaseen kylvettiin samoja puna-ailakin siemeniä Luontoportin pussista.

Kaikki istuttamani kukat ovat Luontoportin siemenistä, joita sain ilokseni edellsien työni kautta viime vuonna. Luontoportti tarjoaa todella hienon verkkosivuston, jossa on esitelty suomalaisia perinnekasveja.

Puna-ailakin siemeniä ja Fiskarsin uudet tyttömäiset puutarhatyökalut