Linnakallion tupa sijaitsee keskellä idyllistä Hämeenkosken kirkonkylää. Ympäristö on viehättävää ja tunnelmallista, tosin eri vuosikymmenien kerrostumat ovat hyvin havaittavissa lähialueen rakennuskannassa.
Hämeenkosken kirkonkylän kulttuuriympäristö on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Itsenäisenä pitäjänä Hämeenkoski (Koski) esiintyy asiakirjoissa jo v. 1410. Kosken pitäjä mainitaan aikaisemmin Tännilän eli Tennilän pitäjänä. Se mainitaan myös Etolan nimellä. Sittemmin kunnan nimi oli pelkkä Koski, jonka perässä käytettiin Hämeen lääniä tarkoittavaa lyhennettä Hl erotukseksi varsinaissuomalaisesta Kosken kunnasta (Koski Tl). Nimi Koski on tullut niistä monista koskista, joita pitäjän halki virtaava joki muodostaa. Kunnan nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1995. Se valittiin kuntalaisten kesken järjestetyn äänestyksen perusteella.
Lähde: http://www.paijat-hamewiki.fi/wiki/H%C3%A4meenkosken_kirkonkyl%C3%A4
Katso lisää kuvia Hämeenkosken kirkonkylän kulttuuriympäristöstä!
Linnakallion ja Teuronjoen välissä sijaitseva Puutteenkujan asuinalue on alun perin ollut Hämeenkoskella vuosina 1857 - 1928 toimineen verkatehtaan työntekijöiden ja käsityöläisten asuinaluetta. Verkatehtaan johto asui Puutteenkujan alkupäässä ja mitä pitemmälle Puutteenkujaa kuljettiin, sitä enemmän oli työläisten asuntoja. Alkupäässä oli myös pari myllärin asuntoa. Purettu verkatehdas sijaitsi kosken lähettyvillä. Pääosin 1800 - 1900 -luvun vaihteeseen ajoittuvat rakennukset ovat sijoittuneet nauhamaisesti alueen halki kulkevan tien varteen, muodostaen raittimaisen ilmeen. Osaa rakennuksista on peruskorjattu melko voimakkaasti ja alueella on myös 1960 - 1970 -luvuilla rakennettuja pientaloja. Alue on tästä huolimatta säilyttänyt hyvin 1900-luvun alkuun palautuvan pienimittakaavaisen ilmeensä. ... Vaikka tehdas on poissa, elää verkatehtaan historia vielä Puutteenkujalla. Vanhat asuinalueet ovat mielenkiintoisia syntyhistoriansa ja rakennustapansa takia.
Lähde: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin
Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -verkkojulkaisussa riittää mielenkiintoista luettavaa. Linnakallion tupa on päässyt myös tähän julkaisuun mukaan monin kuvin, sillä se edustaa entisen Puutteenkujan alkuperäisintä rakennuskantaa. Tästä on myös tarkoitus pitää kiinni, tupaa ei tulla remontoimaan liikaa. Tuvan historian ja entisten asukkaiden kartoitus on jo käynnissä. Taidehistorioitsijana ja museoalan ammattilaisena homma on tuttua ja arkistojen sekä erilaisten tietokantojen koluaminen luonnollista.
Hämeenkosken kirkonkylän kulttuuriympäristö on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Itsenäisenä pitäjänä Hämeenkoski (Koski) esiintyy asiakirjoissa jo v. 1410. Kosken pitäjä mainitaan aikaisemmin Tännilän eli Tennilän pitäjänä. Se mainitaan myös Etolan nimellä. Sittemmin kunnan nimi oli pelkkä Koski, jonka perässä käytettiin Hämeen lääniä tarkoittavaa lyhennettä Hl erotukseksi varsinaissuomalaisesta Kosken kunnasta (Koski Tl). Nimi Koski on tullut niistä monista koskista, joita pitäjän halki virtaava joki muodostaa. Kunnan nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 1995. Se valittiin kuntalaisten kesken järjestetyn äänestyksen perusteella.
Lähde: http://www.paijat-hamewiki.fi/wiki/H%C3%A4meenkosken_kirkonkyl%C3%A4
 |
| Hämeenkosken kulttuuriympäristöä listattuna. Tuttuja rakennuksia. Kuva: www.paijat-hame.fi |
Katso lisää kuvia Hämeenkosken kirkonkylän kulttuuriympäristöstä!
Linnakallion ja Teuronjoen välissä sijaitseva Puutteenkujan asuinalue on alun perin ollut Hämeenkoskella vuosina 1857 - 1928 toimineen verkatehtaan työntekijöiden ja käsityöläisten asuinaluetta. Verkatehtaan johto asui Puutteenkujan alkupäässä ja mitä pitemmälle Puutteenkujaa kuljettiin, sitä enemmän oli työläisten asuntoja. Alkupäässä oli myös pari myllärin asuntoa. Purettu verkatehdas sijaitsi kosken lähettyvillä. Pääosin 1800 - 1900 -luvun vaihteeseen ajoittuvat rakennukset ovat sijoittuneet nauhamaisesti alueen halki kulkevan tien varteen, muodostaen raittimaisen ilmeen. Osaa rakennuksista on peruskorjattu melko voimakkaasti ja alueella on myös 1960 - 1970 -luvuilla rakennettuja pientaloja. Alue on tästä huolimatta säilyttänyt hyvin 1900-luvun alkuun palautuvan pienimittakaavaisen ilmeensä. ... Vaikka tehdas on poissa, elää verkatehtaan historia vielä Puutteenkujalla. Vanhat asuinalueet ovat mielenkiintoisia syntyhistoriansa ja rakennustapansa takia.
Lähde: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin
Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -verkkojulkaisussa riittää mielenkiintoista luettavaa. Linnakallion tupa on päässyt myös tähän julkaisuun mukaan monin kuvin, sillä se edustaa entisen Puutteenkujan alkuperäisintä rakennuskantaa. Tästä on myös tarkoitus pitää kiinni, tupaa ei tulla remontoimaan liikaa. Tuvan historian ja entisten asukkaiden kartoitus on jo käynnissä. Taidehistorioitsijana ja museoalan ammattilaisena homma on tuttua ja arkistojen sekä erilaisten tietokantojen koluaminen luonnollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti