Purkuhommia osa 7 - grande finale

Ensimmäisen isomman tiililastin lähdettyä purettiin loput seinät ja tehtiin uusi kasa, josta tuli vielä ensimmäistäkin isompi. Koska kuvissa mittakaava vääristyi ja kuoppa näyttää vain polvenkorkuiselta, pistin miehen mittatikuksi kuviin.

Muutaman päivän tiilikasaa ihailtuamme se siitä lopulta katosi. Nyt jäljellä on vain iso kuoppa.

Kuoppa saa nyt hetken aikaa olla sellaisenaan ohikulkijoita ihastuttamassa, sillä purku-urakka oli melkoinen rutistus. Se on tarkoitus jossain vaiheessa täyttää ja samalla muokata loputonta rinnetonttia hieman. Mutta se ei ole tämän kesäloman juttu enää. Nyt nautitaan hetki viimeisistä vapaapäivistä ja mm. tulevista VPK:n markkinoista!

Talon purkaminen "käsin" oli raskasta ja aikaa vievää - kaivinkoneella se olisi mennyt hetkessä, mutta materiaalien kierrätys oli huomattavasti helpompaa tällä hitaammalla tyylillä. Eri lajit oli helpompi lajitella tarkemmin ja viedä niille kuuluviin lajittelupisteisiin. Kaivinkoneella aikapaine olisi ollut huomattava ja tontille olisi pitänyt hankkia useita lavoja, joista olisi kuljetuksineen tullut huomattavat lisäkustannukset.

Purkuhommia osa 6

Kuten jo aikaisemmin varoitin - tänä kesänä ei muita päivityksiä taidakaan tulla kuin purkuun liittyviä. Tilanne näytti kuta kuinkin tältä (ensimmäinen kuva) kun vieraaksi saapuivat vanhempani. Isäni oli jo aikaisemmin halunnut tulla mukaan talkooavuksi ja nyt siihen oli mahdollisuus. Hän oli kyllä mahdottoman innokas purkamaan, eikä meinannut malttaa edes pitää taukoja.

Saunan katto oli pakko romahduttaa sisään ja purkaa sitä kautta

Kun autotalli oli suunnilleen purettu puuosista, oli vuorossa viimeisen osion eli pukuhuoneen ja saunan puuosien (ml. katto) purku. Työleiriapulaisen kanssa keskityttiin puuosien purkuun ja lajitteluun. Iso kiitos purkuavusta!

Vihdoin KAIKKI puumateriaali oli purettu ja lajiteltu pois kuljetettavaksi. Jotta työmaalle saatiin lisää tilaa, vietiin vieraiden lähdettyä kuormia pois, kunnes kaikki puu oli poissa. Käytiin myös yksi keikka heittämässä sekajätettä sorttiasemalle ja harmittelin jälleen kerran laskua - kuutio sekajätettä maksaa 30 €. Kotipuolen lajitteluasemalla se maksaa vain 10 €. Meillä on kaikki jäte lajiteltu todella tarkkaan, joten sekajätettä tuli minimaalisen vähän. Suurin osa oli tällä kertaa lasivillaa ja sekalaisia sattumia - sekä yläkerrassa olleet muovimatot.

Jäljellä työmaalla on enää vain tiiltä ja laastia. Ja sitähän riittää. Onneksi tiilille on löytynyt useita uusiokäyttäjiä, joten ne jatkavat elämäänsä muissa käyttötarkoituksissa tämän jälkeen, mm. kasvihuoneen lattiana, kukkapenkin reunuksina sekä lukuisissa muissa kohteissa. Tiilien kantoapuna tässä vaiheessa purkutyötä oli appiukko, joka oli yksi tärkeä käsipari lisää tässä joksenkin raskaassa hommassa!

Tiiliä kasattu lähtövalmiiksi mahdollisimman lähelle tietä

Ensimmäinen iso kuorma lähtenyt ja työmaa näyttää (hetkellisesti) lähes tyhjältä :D

Päheet museot Hämeenkoskella ja purkuhommia osa 5

Hämeessä vietetään Päheet museot -teemaviikkoa ja Hämeenkosken kotiseutumuseolla avautui uusi pioneeriteemainen näyttely. Avajaisten yhteydessä Hämeenkosken mieskuoro lauloi museon piha-alueella tuskaisan helteen helliessä yleisöä.

Meillä loman ensimmäisestä viikonlopusta nautittiin kuoromusiikin ohella mm. uimarannalla sekä grillaamalla herkkuja. Sunnuntaina pistettiin taas tuulemaan purkutyömaalla ja käytännössä purettiin koko autotalli. Jostain syystä viimeinen kuva jäi taas ottamatta.

Viimeisen kuvan jälken vielä koko tuo entinen välikatto purettiin ja lankut + laudat pinottiin syrjään. Nyt on suurin osa tiilistäkin jo purettu, eli on aika uusia purkutavarakirppiksen ilmoitus.

Koski

Hämeenkoskella on nimensä mukaisesti ihana koski. Se ei virtaa täysin vapaana, sillä jäljellä on vielä ihmisen tekemiä rakennelmia ajoilta, jolloin kosken virrasta hyötyi useampi mylly. Historiakuvia tuolta ajalta on nähtävillä Kosken kohinoiden sivuilla. Kävin kuvaamassa koskea juhannuksena. Sää oli hieman liian aurinkoinen, jotta kuvista olisi tullut toivotunlaisia, mutta onneksi koskea voi käydä kuvaamassa helposti uudestaan vaikka kuinka monta kertaa. Jos siis työleiriltä ehtii.

Värikkäitä juhannusvieraita

Juhannusta 22 vietettiin ennätyshelteessä. Lämpötila oli hyvinkin 30 astetta koko juhannuksen ajan, joten kovin kummoisia aktiviteetteja ei siinä lämmössä jaksanut. Jäätelöä tuli syötyä ja grilliruokaa herkuteltua.

Juhannusruusu kukki täydelliseen aikaan

Juhannusaattona pihapiirissämme oli vieraina närhipoikue. Tätä pientä pesuetta ei voinut olla huomaamatta. Ne pyrähtelivät puusta toiseen, maasta puuhun ja koko ajan tätä liikehdintää säesti erittäin kovaääninen äännehdintä. Huvittaa lintuoppaan kuvaus: "Laulu on hiljaista ja kuuluu vain lähelle. Laulua kuulee harvoin, lähinnä alkukeväällä.". Laulua se toki ei ollutkaan, poikaset vain kerjäsivät ruokaa ja lensivät emon (tai isukin / molempien) perässä erittäin vaativasti. Yhteensä lintuja oli 5 tai 6. Koskaan eivät kaikki ihan samassa paikassa olleet, joten ihan varma en määrästä ole. 

Wikipedian mukaan: Närhi voi rakentaa pesänsä myös rakennuksen seinustalle tai kalliojyrkänteen hyllylle.

Mahtaako tämä poikue olla kotoisin Linnakallion joltain "hyllyltä"?

Välillä linnut pyrähtivät naapurin puolelle, mutta palasivat aina meidän pihalle. Juhannuspäivänä vieraat olivat kadonneet muille apajille eikä näitä ihanan värikkäitä lintuja enää ollut. Onneksi sain ihailla niitä koko juhannusaaton ajan!

Valitettavasti kuvat eivät ole kummoisia, sillä juuri juhannuksena olin jättänyt ns. lintuputkeni eli telezoomin kotiin ja käytössä oli ainoastaan laajakulmaobjektiivi.

Purkutyömaan tarkastus käynnissä

Purkutyömaalla ei kovin paljon tapahtunut helteestä (ja juhannusrentoutumisesta johtuen). Asuinhuoneen muovimatto poistettiin sekä sen alla ollut ohut levy, lattialaudat ja lasivilla sekä purueristeet. Jossain välissä rakennusta on siis remontoitu ja painuneen purun päälle oli lisätty lasivillaa. Juhannuksen aikana kaupaksi menivät myös kaksi ikkunaa. Seuraavaksi täytyy laittaa myyntiin Porin Matti.

Purkuhommia osa 4

Jatkuuhan tämä purkuprojektikin. Ei ole maaliviiva vielä edes näkyvissä. Kaksi ikkunaa onnistuttiin poistamaan tiilirakennuksesta ehjänä ja ne on molemmat myynnissä tori.fissä. Isompi on mitoiltaan (karmeineen) 137 x 89 x 14 ja pienempi (karmeineen) 81 x 50 x 17.

Viikonloppuna saatiin purettua viimeiset puuosat kakkoskerroksesta sekä lapioitua purueristettä pois kolme peräkärryllistä. Purua lienee vielä lattian keskiosassa, mutta suurin osa on jo poissa. Myös Porin Matti irrotettiin onnistuneesti ja piippuakin purettiin hieman taas lisää.

Tiilistä on tosiaan ilmoitus tori.fissä ja purkutavarakirppiksellä. Yksi setti niitä onkin jo noudettu, mutta vielä riittää. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ja kerron mielelläni lisää.

Juhannusmorsian ja muita ihania mekkoja

Seuralassa on esillä ihana Juhannusmorsian-näyttely. Yleisön pyynnöstä näyttely on vielä kaksi päivää auki, ke 22.6. ja to 23.6. - kannattaa käydä katsomassa.

Mekot edustivat eri aikakausia ja eri tyylejä

Tuo pieni lattialla oleva valkoinen mekko kenkineen on oma häämekkoni. Ostin sen aikoinaan New Yorkin Macy's tavaratalon alennusmyynnistä (kuinka romanttista :D)

Tämä oli mekoista oma suosikkini, muistaakseni se oli vuodelta 1908.

Joukossa oli myös morsiustytön mekko. Vuoden 1970 hääpuku oli niin ajaton, että sen voisi pistää heittämällä päälle vielä vuonna 2022.

Samalla kun käy ihastelemassa hääpukuja, voi piipahtaa kesäkahvilassa, jossa ainakin viime viikolla oli tarjolla taivaallisen hyvää puolukkapiirakkaa. Ei oltu sokerin eikä voin määrässä säästelty ja lopputulos oli suussasulava.