perjantai 4. joulukuuta 2020

Uuden pääkuvan aika

 Sen verran on vettä koskessa virrannut, että oli jo aikakin vaihtaa blogin pääkuvaa.

Tämä on tuvan ensimmäiseltä kesältä. Remontti oli alkanut vasta sisällä (keittiössä). Sauna on vielä rakentamatta, vesijohto ja viemäri vetämättä. Omenapuu ei ollut vielä kaatunut kesäisessä myrskyssä.

Viime kesän tunnelmia. Syreenit kasvavat hiljalleen, saunan terassikin ollut jo kovassa käytössä. Valkoinen aita rajaa etupihaa (tästä kuvakulmasta ei onneksi näy, että aita ei ole tuolla loppupäässä vielä valmis) ja kukkaniittykokeilu kukoistaa. Huussi/vaja on rakennettu uudestaan, tuvan katto uusittu ja rinteen puoleinen seinä.


torstai 3. joulukuuta 2020

Kesämuistoja

Jätin vekkulan vajan viimeistelyvaiheen kuvat loppukesästä julkaisematta, sillä odotin sopivaa hetkeä ottaa kuvat huussista kun viimeisetkin yksityiskohdat oli paikoillaan. Ja enhän minä niitä kuvia koskaan ottanut! Parasta on tämä video, jonka jälkeen on lisätty käsienpesua varten vesisäiliö sekä taulut seinälle, eli ei ihan valmiista huussista vielä tämäkään. Mutta valmista tuli ja hieno huussi on - omasta mielestä ainakin!


Aikamoinen kesä oli taas! Ihan älyttömän paljon saatiin aikaiseksi. Isoa ja pientä. Tässä vielä muutamia muistoja kesän jutuista.

Vajan edestä siirrettiin vanha myllynkiven puolikas portaaksi terassille.

Kaiken uurastamisen keskellä myös ehdimme hieman nauttimaan kesän kauneudesta.


Kävimme ensimmäistä kertaa tällä kylällä mustikkametsällä. Aikaisempina kesinä ei ole ehtinyt.

Tässä muutama ennen ja jälkeen kuva kesän aikaansaannoksista.

Kukkaniityn ensimmäinen kesä

 

Vaja edestä ennen ja jälkeen

Vaja ennen ja jälkeen

Koronakesä oli erilainen, mutta ikimuistettava. Vietimme tuvalla aikaa enemmän kuin koskaan. Nyt on aika huilata hetki ja ruveta piakkoin taas suunnittelemaan ensi kesää. Nämä kaksi kuvaa summaavat menneen hyvin kesän.

Pitihän se kattolautoihin ikuistaa tekijöiden nimet.

 






torstai 25. kesäkuuta 2020

Vekkula vaja

Meidän vekkulan vajan projekti on edennyt hurjaa vauhtia, vaikken ole ehtinyt asiasta blogiin kirjoittamaankaan. Kattohan valmistui jo noin kuukausi sitten ja vajan tyhjentäminen tavarasta ja uskomattomasta määrästä epämääräistä mujua oli vuorossa sen jälkeen.

Suunnitelma muuttui hieman lennosta kun huussin paikka vaihtui rakennuksen oikeasta reunasta vasempaan reunaan. Syy tähän oli sama kuin kaikkeen tämän projektin haasteeseen. Rakennuksen hirsirunko on rakennettu alunperin iloisesti vinoon. Rakennuksen etureuna on melkein parikymmentä senttiä alempana kuin takareuna (ja vasen takakulma noin kymmenen senttiä alempana kuin oikea takakulma). Jos rakennuksessa olisi ollut aiemmin lattia, olisi se ollut kuin Vekkulan vino huone. Vinoa runko ei voi kuitenkaan tunkkaamalla oikaista, sillä rakennus on tosiaan rakennettu vinoon - kaikki pystyt tukipalkit osoittavat kohtuullisen "suoraan" taivasta kohti - tai no, niin suoraan kun ne tällaisissa rakennuksissa nyt koskaan ovat. Takaseinä on siis esim. etuseinää matalampi. Nyt siis uudet koolaukset pitää tehdä vatupassin kanssa suoraan, vaikka välillä meinaa tasapaino pettää.

Etuseinän purkamisen jälkeen liiterin tyhjentäminen oli hieman helpompaa ja miellyttävämpää


Tuuletus toimii


Ajatuksena oli purkaa ensin kolme seinää - molemmat pitkät seinät ja vas. päätyseinä. Mutta saimme yllättäviä alivuokralaisia mustarastaan rakentaessa pesän liiterin päätyyn, joten vas. päätyseinä jäi paikoilleen. Rakensimme surutta etuseinää, sisäkoolauksia ja jopa väliseinää sisälle, vaikka järjestys oli hullunkurinen ja mustarastas hautoi samaan aikaan pesässään. Rakennustyömaan aiheuttamasta metelistä huolimatta emme tarjonneet alennusta vuokralaisillemme, mutta ei nakutus tuntunut heitä haittaavan.

Tästä kuvasta näkee hieman, kuinka vinossa rakennuksen runko on suhteessa koolauksiin



Vihdoin juhannuksen aatonattona (viime vuonna samana päivänä saimme sähköt takaisin tuvalle!!) pienet alivuokralaisemme muuttivat pois. Neljä nuorta mustarastasta jätti tutun ja turvallisen pesän ja me pääsimme jatkamaan remontointia myös päätyseinän parissa.


Etuseinä ehti valmistua ennen kuin pääsimme päädyn pariin

Juuri ennen juhannusta päätyseinä saatiin purettua


Seinä paikoillaan ja maalattuna
Päätyseinän ikkuna oli myös vauhdista keksitty idea. Olin etsinyt rakennukseen sopiviai pieniä ikkunoita mm. torista ja purkutavarakirppikseltä, mutta sopivia ei tullut vastaan. Viime hetkellä päätin hyödyntää tuvan vanhan ikkunan tuomaan luonnonvaloa huussiin. Vaihdoin hieman kittejä, maalasin pokan ja lisäsin kalvon yksityisyyttä tuomaan (muuten valtaistuimelta on suora näkymä mm. meidän terassille).

Sisäkuvia en juurikaan muistanut ottaa, mutta sisällä valtaistuimelle vievät portaat ovat valmiit, samoin lattia ja väliseinä. Tästä on taas hyvä jatkaa projektia! Loppuun vielä muutama kuva meidän vanhoista ja uusista alivuokralaisista. Maapesässä viihtyvät uudet alivuokralaiset on vielä tarkemmin tunnistamatta. Pajulinnuiksi heitä on epäilty, mutta munat olivat punaruskeita/kirjavia (ja pajulinnun munat ilmeisesti valkoiset/täplikkäät), joten varmuutta ei ole. Nyt näkyy jo munien sijaan pieniä nokkia.


Jotain siellä pesässä on

Hieman myöhemmin pienet nälkäiset nokat

Tyhjän pesän syndrooma, meidän nuorukaiset ovat lähteneet maailmalle


Uudet alivuokralaiset huutavat ruoan perään


Tässä kuvassa mamselli vielä hautoo muniaan. Keskellä kuvaa bongattavissa silmä.






sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Kukkaniityn perustaminen

Ruohon leikkaaminen tien vierestä on AINA ollut hankalaa, sillä luiska on todella jyrkkä. Trimmerillä on leikattu yleensä ne kohdat, joita ei ruohonleikkurilla ole saanut otettua. Aidan rakentamisen jälkeen ruohon leikkaamisesta tuli suorastaan mahdotonta, joten jotain piti keksiä.

Heti kevään tullen urakoin syreeneiden ympäriltä ruohon pois (aidan sisäpuolelta). Syreeneiden juurelle tulee seuraavaksi suojakangas sekä runsaasti kuorikatetta rikkaruohoja estämään. Ruohon ja kuorikatteen rajalle asetan terassista purettua lautaa.

Nyt on työvuorossa ollut aidan ulkopuolinen osa. Lapio ja talikko työvälineinämme ahkeroimme ruohomaton pois ja kylvin viikonloppuna tilalle niittykukkia. Kylvin Niittysiemeneltä tilaamiani siemeniä (rinneketo, kukkaniitty ja kelloniitty) haaveissani ihana värikäs kukkaniitty.



Viralliset ohjeet niityn perustamiseen: 

Muokkaa kylvettävä niitty alue ja poista rikkakasvit.
Siemenet ovat pieniä, joten sekoita ne esim. hienoon hiekkaan kylvön helpottamiseksi.
Kylvä siemenet pintaan, sillä useat siemenet vaativat valoa itääkseen.
Siemenet itävät hitaasti. Pienet taimet kehittyvät kesän kuluessa.

Niittykukat kehittyvät hitaasti ensimmäisenä kesänä ja kärsivällisyyttä pitäisi löytyä. Yritän pitää tämän mielessä ja teen päivityksiä kukkaniittyni kehittymisestä kesän aikana - tai ainakin kesän päätteeksi. Jos ei muuta, niin esittelen suurella vaivalla raivaamani voikukkaniityn sitten elokuussa!

Istutin hieman myöhemmin vielä tulevalle niitylle satunnaisia tontilta löytyneitä kasveja, mm. puna-ailakkia, lemmikkiä, kevätesikkoa ja orvokkia.

Lähikuva siirretystä puna-ailakista

Siellä niitä siirrettyjä rehuja on jos tarkkaan katsoo


maanantai 18. toukokuuta 2020

Harjannostajaiset ja palahuopakaton hinta itse tehden

Pari viikonloppua sitten juhlistimme harjannostajaisia. Liiterin katto on vihdoin vesitiivis ja viimeinenkin huopanaula naulattu. Okei, räystäslaudat vielä puuttuu, mutta se on kosmeettista viimeistelyä. Hintaa 26 neliön palahuopakatolle tuli 563,04 € (tarvikkeet - työtunteja ei ole laskettu).



26m2 huopakaton kunnostuksen hinta

Kattohuovan kierrätys - 10 € 
Raakapontit Byggmaxista - halvinta mahdollista laatua - 191,06 €

Katepal palahuopa 8 pakkausta ja 1 pakkaus reuna/harjapaloja 215,10 € K-raudasta (vajaa pakkaus palahuopaa, vajaa pakkaus reunapaloja ja osa rullaa aluskatetta jäänyt edellisestä projektista)
Tippapellit (räystäspellit) 22 m sekä huopanauloja 2 kiloa Puuilosta 146,88 €

Yhteensä: 563,04 €

Räystäspelti (tippapelti), reunapala, huopapala

Tämä katto pistettiin uusiksi koronavuonna, pitihän tieto piilottaa tulevia polvia varten.

Palahuovat paikoillaan, enää harjapalat puuttui tässä vaiheessa

Emäntä työn touhussa vasaran kanssa

Tästä kuvakulmasta saunamökki näyttää ihan leikkimökiltä :D
Viime viikonloppuna oli sen verran sateista säätä luvattu, ettemme suunnanneet jatkamaan remonttia. Sen sijaan kävimme hakemassa lisää lautatavaraa Saunamestarina aikaisemmin meriittinsä hankkineen sukulaisen lautatapuleista. Me säästämme pitkän pennin lautahankinnoissa ja samalla sukulaisten pihapiiri siistiytyi, kun heille turhia lautoja siirrettiin meille hyötykäyttöön.


Seinälautaa, sisäseinien lautapaneelia, räystäslautoja, lattialautoja ja lankkuja koolaukseen


tiistai 28. huhtikuuta 2020

Liian tarkkaan laskettu materiaalimenekki

Jatkoimme kattoremonttia purkamalla puuliiterin katon toisen sivun sekä asentamalla siihen myös raakapontin. Olemme tarkoituksella laskeneet kaikki materiaalit mahdollisimman niukasti, jotta tämän jälkeen ei jäisi ylimääräistä materiaalia nurkkiin pyörimään. Kaksi lautaa jäi katosta puuttumaan, mutta onneksemme omasta lautapinostamme löytyi ne kaksi puuttuvaa raakaponttia. Olimme kyllä molemmat vahvasti sitä mieltä, että tuvan kattoremontista ei jäänyt yhtään raakaponttia yli. Onneksi lautapino (joka on aivan järkyttävän suuri) tarkistettiin ennen rautakauppaan rientämistä!


Katon takapuoli purettu. Kattotuolit ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa, vaikkakin harvinaisen vinot.


Puupohja valmis. Etualalla sojottava nurkkalauta on tarkoituksella otettu irti.

Samaan tapaan olemme laskeneet myös muun materiaalin menekin, jottei kaikki varastotila menisi tämän jälkeen kattotarvikkeisiin. Saatamme joutua tekemään ylimääräisen kauppareissun vielä reunapeltien tai kattohuopien takia, mutta toivotaan parasta.

Maalaushommia

Kattoa tehtiin koko perheen voimin
Kylmästä säästä johtuen en jatkanutkaan viikonloppuna terassin käsittelyä. Sen sijaan kattohommien lisäksi ehdimme aloittaa nurmikon poistamisen syreeniaidan juurelta, keittiö siivottiin talven (ja hiirien) jäljiltä ja myös tänä viikonloppuna puretut kattolaudat pätkittiin polttopuupinoon.

Saimme myös mukavia vieraita, kun mummi ja vaari poikkesivat tuvalla. Koronaohjeiden mukaisesti vaihdoimme kuulumisia vain ulkona turvavälit huomioiden.

Tarkoituksena on oikeasti tänä kesänä myös nauttia tuvalla olemisesta; grillailla, saunoa ja loikoilla paljussa. Osittain tämänkin takia olemmekin ahkeroineet työleirillä nyt erityisen ahkerasti. Näin kylmillä säillä tuvalla yöpyminen ei vielä houkuta, mutta remonttia on hyvä käydä tekemässä päiväseltään.

Vappupäivä pyhitetään serpentiineille, simalle ja munkille, mutta eiköhän sen jälkeen jatketa reunapeltien ja huopapalojen asentamista.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Aina tulee jotain

Aina tulee jotain, ja nyt en tarkoita koronapandemiaa ja sen mukanaan tuonutta sosiaalista eristäytymistä sekä Uudenmaan eristystä. Koronarajoitusten takia olimme reilu kolme viikkoa pois tuvalta ja tänä viikonloppuna palasimme työmaalle, mutta vastuullisesti. Emme pysähtyneet matkalla - eipä mikään huoltoasema olisi ollut auki - emmekä käyneet paikallisessa ruokakaupassa. Kävimme ainoastaan päiväreissujen verran tuvalla jatkamassa remonttia ja palasimme yöksi kiltisti kotiin.

Puolet ulkorakennuksen katosta on purettu kokonaan ja uudet raakapontit asennettu. Vanhat kattolaudat on pätkitty ja ne tulevat toimimaan paljun lämmönlähteinä kesällä.

Katto purettu ja laudoista naulat poistettu
Hetkellinen kattoikkuna - katon takaosasta on ainoastaan poistettu huopa
Raakapontit paikoillaan
Meillä oli taas selkeä työnjako. Mies purki kattolaudat ja löi uudet laudat paikoilleen. Minä pidin työmaan siistinä eli poistin naulat laudoista (niitä muuten riitti) ja rakensin saunan viereen lautatapulin yhdessä pätkimistämme kattolaudoista eli polttopuista. Pääasiallisesti kuitenkin vietin aikaani terassin kimpussa!

Terassi sai pintaansa keloharmaan värisen Tikkurilan Valtti plus -terassiöljyn. Tolpat muuttuivat käsittelyssä ruskeanharmaiksi ja varsinaiset terassilaudat keloharmaaksi. Pidin lopulta melkein enemmän siitä ruskeanharmaasta sävystä, toivottavasti se pysyy sellaisena tolpissa myös säiden vaihdellessa.

Lauantain jälkeen ainoastaan tolpat ja kaiteiden päällilaudat olivat saaneet väriä pintaan

Sama kuvakulma sunnuntaina kuvattuna
Terassi lauantaina

Terassi sunnuntaina. Kuvausken jälkeen vielä ehdin öljytä terassin oikean reunan
Terassiöljyä on helppo levittää (vaikka myös "jatkokohtiin" saa helposti rumaa jälkeä) ja se tuntuu melko riittoisalta. 2,7 litran purkilla on käsitelty toistaiseksi koko setti isointa terassinlattiaosaa lukuun ottamatta ja öljyä on lähes puolet vielä jäljellä.

Näistä remonttikuvista myös huomaa, kuinka itse sokeutuu pihan sotkuille. Terassin edessä olevat kivet odottavat lopullista sijoituspaikkaansa (kyseisessä kohtaa ne eivät ole nurmikolla vaan hiekan päällä) ja talon nurkalla on viime kesästä alkaen ollut vanhan pikkuterassin laudat. Laudat on tarkoitus käyttää kukkapenkkiprojekteissa, mutta kivien kohtalosta en vielä tiedä.

Niin ja aina tulee jotain.. niin tämänkin talven jäljiltä. Jostain syystä kamarin katto on notkahtanut epäilyttävästi hormin vierestä ja jotain kosteutta on ilmeisesti tullut hormia pitkin alas. Välikatolla  piipussa tai hiekassa ei näkynyt enää mitään kosteutta, mutta kamarin katto näyttää silti hormin vierestä putoavan koska tahansa.. mukanaan reilu määrä eristehiekkaa. Oletan, että syyllinen tähän muutokseen on aikaisempi kengitys, joka nitkautti taloa oikein kunnolla ja repäisi mm. seinän juuri siitä hormin vierestä irti. Harmitti niin paljon, etten edes ottanut kuvaa. Täytyy ruveta googlettelemaan suurtehoimuripalveluita.