Aina tulee jotain, ja nyt en tarkoita koronapandemiaa ja sen mukanaan tuonutta sosiaalista eristäytymistä sekä Uudenmaan eristystä. Koronarajoitusten takia olimme reilu kolme viikkoa pois tuvalta ja tänä viikonloppuna palasimme työmaalle, mutta vastuullisesti. Emme pysähtyneet matkalla - eipä mikään huoltoasema olisi ollut auki - emmekä käyneet paikallisessa ruokakaupassa. Kävimme ainoastaan päiväreissujen verran tuvalla jatkamassa remonttia ja palasimme yöksi kiltisti kotiin.
Puolet ulkorakennuksen katosta on purettu kokonaan ja uudet raakapontit asennettu. Vanhat kattolaudat on pätkitty ja ne tulevat toimimaan paljun lämmönlähteinä kesällä.
 |
| Katto purettu ja laudoista naulat poistettu |
 |
| Hetkellinen kattoikkuna - katon takaosasta on ainoastaan poistettu huopa |
 |
| Raakapontit paikoillaan |
Meillä oli taas selkeä työnjako. Mies purki kattolaudat ja löi uudet laudat paikoilleen. Minä pidin työmaan siistinä eli poistin naulat laudoista (niitä muuten riitti) ja rakensin saunan viereen lautatapulin yhdessä pätkimistämme kattolaudoista eli polttopuista. Pääasiallisesti kuitenkin vietin aikaani terassin kimpussa!
Terassi sai pintaansa keloharmaan värisen Tikkurilan Valtti plus -terassiöljyn. Tolpat muuttuivat käsittelyssä ruskeanharmaiksi ja varsinaiset terassilaudat keloharmaaksi. Pidin lopulta melkein enemmän siitä ruskeanharmaasta sävystä, toivottavasti se pysyy sellaisena tolpissa myös säiden vaihdellessa.
 |
| Lauantain jälkeen ainoastaan tolpat ja kaiteiden päällilaudat olivat saaneet väriä pintaan |
 |
| Sama kuvakulma sunnuntaina kuvattuna |
 |
| Terassi lauantaina |
 |
| Terassi sunnuntaina. Kuvausken jälkeen vielä ehdin öljytä terassin oikean reunan |
Terassiöljyä on helppo levittää (vaikka myös "jatkokohtiin" saa helposti rumaa jälkeä) ja se tuntuu melko riittoisalta. 2,7 litran purkilla on käsitelty toistaiseksi koko setti isointa terassinlattiaosaa lukuun ottamatta ja öljyä on lähes puolet vielä jäljellä.
Näistä remonttikuvista myös huomaa, kuinka itse sokeutuu pihan sotkuille. Terassin edessä olevat kivet odottavat lopullista sijoituspaikkaansa (kyseisessä kohtaa ne eivät ole nurmikolla vaan hiekan päällä) ja talon nurkalla on viime kesästä alkaen ollut vanhan pikkuterassin laudat. Laudat on tarkoitus käyttää kukkapenkkiprojekteissa, mutta kivien kohtalosta en vielä tiedä.
Niin ja aina tulee jotain.. niin tämänkin talven jäljiltä. Jostain syystä kamarin katto on notkahtanut epäilyttävästi hormin vierestä ja jotain kosteutta on ilmeisesti tullut hormia pitkin alas. Välikatolla piipussa tai hiekassa ei näkynyt enää mitään kosteutta, mutta kamarin katto näyttää silti hormin vierestä putoavan koska tahansa.. mukanaan reilu määrä eristehiekkaa. Oletan, että syyllinen tähän muutokseen on aikaisempi kengitys, joka nitkautti taloa oikein kunnolla ja repäisi mm. seinän juuri siitä hormin vierestä irti. Harmitti niin paljon, etten edes ottanut kuvaa. Täytyy ruveta googlettelemaan suurtehoimuripalveluita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti