lauantai 28. syyskuuta 2019

Kokemuksia Vekas-kylpytynnyristä

Kesän suurin, kallein ja hankalin hankinta tuvalle oli Vekas-kylpytynnyri, tarkemmin ottaen Vekas-kylpykuutio. Olen paininut pitkään omatuntoni kanssa, voinko hankkia tuvalle kylpytynnyriä, koska meillä ei ole mahdollisuutta täyttää sitä esim. järvivedellä vaan olemme pitkälti riippuvaisia hanasta tulevasta vedestä. Lopulta kuitenkin päädyin haaveeni toteuttamaan, sillä en ole itse kylmien järvivesien ystävä, sen sijaan rakastan lämpimässä vedessä oloa. Hankintaprosessi oli hankala, todella hankala, joten käyttökokemukset ovat vielä melko vähäiset.

Kylpytynnyrin eli paljun valinta


Googletin tuntitolkulla verkkosivuja, blogeja jne. etsiessäni tietoa kylpytynnyreistä eli paljuista. Kyselin myös kaikilta mahdollisilta tutuilta kokemuksia. Melko nopeasti totesin, että tynnyrissä pitää olla muovinen/lasikuituinen sisus, sillä meidän mökkikäytöllämme pelkän puisen tynnyrin tiiviiksi turvottaminen ei olisi järkevää. Eipä niitä pelkkiä puisia tynnyreitä edes kauhean paljon enää markkinoilla olekaan. Halusin myös kamiinan, joka on tynnyrin ulkopuolella. Monet sanovat sen vievän tilaa tynnyristä, itse ajattelin lähinnä turvallisuusseikkoja sekä sitä, että jos kamiinaa tarvitsee joskus päivittää, onnistuu se kenties helpommin ulkopuolisella versiolla. Sen jälkeen näin muutaman kuvan kuution mallisesta kylpytynnyristä ja ihastuin ajatukseen. Vaihtoehtoja vähenivät kertaheitolla ja Vekas-kylpykuutio nousi listalle. Muovinen kuutio ilman ulkoseinän puupanelointeja miellytti omaa silmää, mutta valitettavasti en päässyt yhtään kuutiota livenä missään näkemään ennen ostopäätöstä (virhe). Harvoin tosin esim. rautakaupoissa pääsee silti kylpytynnyrin sisälle istumaan vaikka sellaisen livneä näkisikin. Vekasin kylpykuutio vaikutti suunnilleen sopivan kokoiselta – ehkä hieman isolta meidän tarpeisiimme – mutta pienempiäkään kuutioita ei ollut tarjolla. Halusin tehokkaimman mahdollisen kamiinan, jotta lämmitysaika voidaan sillä minimoida. Olin muutamasta blogista lukenut koko päivän kestävistä paljun lämmitysoperaatioista ja siihen en halunnut ryhtyä. Valinta oli tehty.

Vekas kylpykuutio Kuva:Kylpyhuonemarket.fi


Kylpytynnyrin hankinta


Vekas-kylpytynnyreitä myydään Vekasin omassa verkkokaupassa sekä muutamalla jälleenmyyjällä. Kontaktoituani useampia tahoja päädyin ostamaan Vekas-kylpytynnyrin suoraan heidän omasta verkkokaupastaan (VIRHE). Tilasin tuotteet (kylpytynnyri, tehokkain mahdollinen kamiina, piipunsuoja, happitabletit + annostelija) 24.6. Verkkokaupan mukaan toimitusaika oli silloin verkkokaupassa merkitty 14 päivää, jolloin tuotteen olisi pitänyt saapua viimeistään 6.7. Monien sähköpostien ja puhelinsoittojen jälkeen palju saapui vihdoin 26.7. eli kuukausi tilauksen jälkeen – tämä siitäkin huolimatta, että Vekasilla oli kylpykuutioita valmiina varastossa tilauksen tehdessäni. Toimituksesta puuttuivat kuitenkin lisäosat eli piipunhattu, happitabletit ja annostelija. Monen monta puhelinsoittoa, sähköpostia ja turhaa lupausta myöhemmin nekin saapuivat – 20.9. – lähes kolme kuukautta alkuperäisen tilauksen jälkeen. Jos nyt saisin tehdä jotain toisin, en ainakaan tilaisi Vekas-kylpytynnyriä suoraan valmistajalta. Tilaisinko Vekas-kylpykuution silti? Ehkä, ehkä en. Tällä hetkellä Vekasin verkkokaupassa tuotteiden toimitusajaksi on merkitty 6 viikkoa, joka onkin realistisempi, vaikka edes siinä ajassa ei tuotteita meille toimitettu.

Kylpytynnyrin käyttöönotto


Monet paljuvalmistajat suosittelevat laittamaan paljun alle eristelevyä. Kysyin tätä erikseen Vekasilta ja sain vastaukseksi: ”Kova ja kantava alusta jos pitää tasoittaa niin sora on hyvä”. Kun kylpytynnyri saapui, oli sen mukana lyhyt ohje, jossa luki, että alla olisi hyvä olla eristelevy. Sitä ei nyt sitten oltu hankittu, sillä aikaisemmin valmistaja oli antanut erilaiset ohjeet eikä sitä sitten ehditty hankkiakaan. Paljun alla on ohjeen mukainen kova ja kantava alusta.

Paljun paikka tasoitettuna

Palju tuotiin pihan reunalle rahtina ja siitä me sen siirsimme itse rinnetonttia ylös kahden laudan muodostamaa alustaa pitkin vetämällä. Kahdestaan se saatiin paikoilleen vetämällä, mutta tyhjänkin kylpykuution nostaminen edes pieniä matkoja on todella haastavaa. Vinkki: varatkaa useampia nostajia paikalle!

Palju saapumassa pihapiiriin


Meillä kamiina asetetaan sivuun ja olimme toivoneet erikseen paljun mukaan pidemmät letkut, jotka ihme ja kyllä toimituksessa olivat mukana. Mukana tulleet letkukiristimet olivat todella heppoiset ja huonolaatuiset. Ensimmäisellä täyttökerralla ne vuotivat hieman kamiinan päästä, vaikka ne oli kiristetty aivan tappiin. Ennen toista täyttökertaa ne vaihdettiin jo järeämpiin kiristimiin, jollaiset ne olisi pitäneet olla jo alunperinkin! Poistoventtiiliin laitettiin ammattilaisten käyttämää putkimiehen teippiä, jotta varmistimme sen tiiviyden. Veden poistohana sijaitsee kuution alareunassa kamiinaan menevien letkujen alla ja tämä on hyvä huomioida jo kylpytynnyrin sijoituspaikkaa suunnitellessa.

Vaihdoimme itse jykevämmät letkukiristimet

 Letkujen kiinnittämisen ja veden poistoventtiilin/hanan kiinnittämisen jälkeen palju onkin käyttövalmis – ei muuta kuin vettä laittamaan. Me täytimme sitä hissukseen parin päivän aikana kaivosta vettä pumppaamalla. Kuivana kesänä kaivosta sai vain 100 litraa vettä kerralla, joten 1,5 päivän aikana taisimme pumpata lopulta muistaakseni 800 litraa vettä, loput lorottelimme hanasta (korvissa soi kolikkojen kilinä).

Kylpytynnyrin lämmitys


Vekas-kylpykuutiomme kokonaistilavuus on ilmeisesti 1700 litraa, mutta esim. kylpyhuonemarketin mukaan siihen menee vettä vain 1000 litraa käytössä. Epäilen kyllä tämän tiedon olevan virheellinen. Kylpytynnyrin lämmitykseen vaikuttavat luonnollisesti lämmitettävän veden lämpötila (meillä se on joko kylmää kaivovettä tai kylmää hanavettä), veden määrä (huomattava vaikutus kun harkitsee eri kokoisia kylpytynnyreitä), ulkoilman lämpötila sekä kamiinan teho.

Vekasin verkkosivujen mukaan ostamamme 40kW tulipesä eli ”tankki” on lämmittimien kiistaton kuningas. Suuren (1700 l) paljun lämmitysaika on noin kaksi tuntia ja pienempi pitäisi lämmitä jopa nopeammin. Perinteisen vesivaipan lisäksi tulisijan yläpuolella vesivaippa on kolminkertaisena. Savukaasuja kierrätetään tulipesän sisällä, jolloin lämmöstä saadaan maksimaalinen hyöty.

Tämä on kokemuksiemme mukaan totta. Olemme lämmittäneet omaa 1700 litran vetoista kylpytynnyriämme ainoastaan kesällä/alkusyksystä kun ulkolämpötila on ollut 10-25 astetta, vesi on aina lähtötilanteessa ollut kaivokylmää. Lämmitysaika on ollut noin 1,5-2 tuntia. Puita kuluu keskimäärin kaksi täyttä pesällistä eli meidän mittayksiköllämme noin 1,5-2 perinteistä puukorillista.

Veden lämmittäminen on taitolaji. Se lämpiää pinnalta ja alaosa pysyy kylmänä, siksi on olennaisen tärkeää sekoittaa vettä lämmityksen aikana useasti (meillä on käytössä Tokmannista ostettu lasten muovilapio, monet käyttävät esim. muovista melaa). Lämpömittaria on hyvä seurata. 30 asteen jälkeen kannattaa ruveta olemaan tarkkana, sillä vettä ei saisi päästää liian lämpimäksi ja se todella nopeasti pomppaa 35:stä yli 40 asteen. Me onnistuimme kerran lämmittämään paljun ihmiskattilaksi, 42 asteeseen ja se tuntui jo aivan liian kuumalta. Kun paljun saa mukavan 38-39 asteen lämpöiseksi pysyy se siinä melko mukavasti itsestään mikäli ulkoilma ei ole kovin kylmä (talvella varmasti eri asia). Meillä on hohkaava hiillos ja korkeintaan yksittäinen klapi enää palanut kylpyvaiheessa ja lämpöä on riittänyt mukavasti pariksi tunniksi.

Vinkkejä paljun ostoa harkitseville: pohdi tarkkaan tarvitsemasi tilavuus, joka vaikuttaa käyttökustannuksien lisäksi myös lämmitysaikaan. Satsaa kunnon kamiinaan niin säästät lämmitysajassa ja polttopuissa.

Terassin ja kaiteen rakentaminen kesken

Kylpytynnyrin veden vaihto


Kylpytynnyrin tyhjentäminen on ihan oma operaationsa. Meillä se on tehty vielä toistaiseksi väliaikaisilla ratkaisuilla, eli veden poistohanaan on kiinnitetty vesiletku (paloletkun tapainen) ja vesi juoksutettu putkea pitkin rinnettä alas ja suoraan viemäriverkostoon. Letku on joka kerran kiinnitetty erikseen ja rullailtu auki nurmikolle. Ehkä tulevaisuudessa joskus kiinnitämme kiinteän letkun ja kaivamme sen maahan, kun kovin syvälle sitä ei nurmikon alle tarvitse edes asettaa. Paljusta poistettava vesimäärä on aika iso, eli harvalla niin monta kukkapenkkiä pitää kastella, että kaiken veden saa niille juoksutettua. Tämä on hyvä huomioida paljun hankintaa suunnitellessa.

Joidenkin ohjeiden mukaan vesi pitäisi vaihtaa jokaisen käyttökerran jälkeen, jotkut polskivat samassa vedessä huoletta lukuisia kertoja ja pitkiä aikoja. Veden vaihtotiheyteen vaikuttaa monet asiat – alkuperäisen veden puhtaus (kraanasta vai järvestä), paljuilijoiden puhtaus (käyväthän kaikki pesulla ennen paljuilua), puhdistustoimenpiteet (happitabletit, klooritabletit, suodattimet jne) ja varmaan monet muut ulkoiset tekijät auringonvalosta lähtien.

Meillä on paljussa polskittu ainoastaan oman perheen kesken, käyty pesulla ennen ja vesi on lähtötilanteessa ollut puhdasta. Vesi on tuntunut vallan puhtaalta muutamien polskintakertojenkin jälkeen, mutta kovin suurta kokemusta ei vielä ole. Tänä kesänä olemme pelanneet hieman varman päälle vielä ja vaihtaneet vettä useammin. Koska saimme tilaamamme happitabletit vasta syyskuussa, emme niitä päässeet vielä testaamaan. Niiden avulla samaa vettä voi käyttää useamman kerran – ainakin teoriassa ja meidän toiveissa. Meillä ei ole paljun lähellä sähköä, eli erilaiset suodattimet eivät olleet meille vaihtoehto. Ensi kesänä pääsemme testaamaan hommaa lisää.

Kylpytynnyrin huolto


Itse palju on hyvä putsata jokaisen tyhjennyskerran jälkeen. Pesuaineita ei pidä käyttää, me on toistaiseksi putsattu rätillä ja vedellä. Kamiinasta pitäisi luonnollisesti myös tyhjentää tuhkatkin. Muuten muovinen kylpytynnyri on helppohoitoinen.

Kylpytynnyrin kustannukset


Vekas-kylpykuutio ilman puupanelointeja, muovikannella, isolla 40kW kamiinalla, piipunsuojalla, happitableteilla ja tablettien annostelijalla tuvalle rahdattuna maksoi meille 2 250 €, lisäksi haaviin ja veden sekoituslapioon taisi mennä 10 €. Maan pohjatöihin ei mennyt rahaa, kamiinan alle asetettuihin betonilaattoihin taisi mennä parikymppiä.

Alueemme vesimaksu on 1,38 €/m3 ja jätevesimaksu on 2,18 €/m3. Jos paljun täyttäisi kokonaan (kylmällä) kraanavedellä, tulisi yhdelle täyttökerralle hintaa noin 5 € jätevesimaksuineen. 

Uusi terassijatko peittää alleen paljun letkut yms. Kuvassa kaiteet vielä puuttuvat osittain.


Millaista on olla paljussa?


Tiedätkö sen tunteen, kuinka ihanaa on rentoutua lämpimässä kylvyssä? Palju on vielä parempi. Voit nauttia siitä rentouttavasta tunteesta yhdessä esim. puolisosi tai ystäväsi kanssa – ja ilman, että polvet tai hartiat ovat jatkuvasti veden pinnan yläpuolella. Parhaimmillasi istut suoraan tähtitaivaan alla, vaikka on kokemus kirkkaana kesäyönäkin yhtä ihana.

Vekas kylpykuution lyhyt arvostelu


Vekasin kylpykuutio on syvä (kylpijät ovat ns. tuulen suojassa) ja istuimet todella matalalla. Omaan makuun ne voisivat olla hieman korkeammalla ja hieman syvemmät, jolloin vettä tarvitsisi vieläkin vähemmän ja istumamukavuus paranisi. Muovi on materiaalina ensituntumalta hyvä ja 40kW:n kamiina tehokas. Muovinen kansi on hieman hankala ottaa pois tai laittaa paikoilleen, meidän lapsiperheessä se toimii myös hyvänä turvaseikkana. Parasta Vekasin kylpykuutiossa: tehokas kamiina ja erittäin tilava kylpykuutio. Huonointa aivan surkea asiakaspalvelu ja yksityiskohtien laatu (mm. letkujen kiinnikkeet). Toivottavasti tästä kirjoituksesta on hyötyä jollekin paljun hankintaa harkitsevalle, itse en vastaavia kirjoituksia moniakaan löytänyt aihetta googletellessani. Mikäli olet blogikirjoitukseeni päätynyt vastaavassa tilanteessa ja kirjoituksesta on sinulle hyötyä tai jäit kaipaamaan vielä jotain tietoa, jätä viestiä kommenttiosioon.

Testi-istumassa paljun saavuttua


Pahoitteluni huonoista kuvista - jostain syystä kaikki kännykästäsni ja kamerastani tallentamat paljukuvat ovat kadonneet tietokoneeni kansioviidakkoon. Mikäli niitä löydän myöhemmin, käyn päivittämässä tätä blogipostausta.