Kesän suurin,
kallein ja hankalin hankinta tuvalle oli Vekas-kylpytynnyri, tarkemmin ottaen
Vekas-kylpykuutio. Olen paininut pitkään omatuntoni kanssa, voinko hankkia
tuvalle kylpytynnyriä, koska meillä ei ole mahdollisuutta täyttää sitä esim.
järvivedellä vaan olemme pitkälti riippuvaisia hanasta tulevasta vedestä. Lopulta
kuitenkin päädyin haaveeni toteuttamaan, sillä en ole itse kylmien järvivesien
ystävä, sen sijaan rakastan lämpimässä vedessä oloa. Hankintaprosessi oli
hankala, todella hankala, joten käyttökokemukset ovat vielä melko vähäiset.
Kylpytynnyrin eli paljun valinta
Googletin
tuntitolkulla verkkosivuja, blogeja jne. etsiessäni tietoa kylpytynnyreistä eli
paljuista. Kyselin myös kaikilta mahdollisilta tutuilta kokemuksia. Melko
nopeasti totesin, että tynnyrissä pitää olla muovinen/lasikuituinen sisus,
sillä meidän mökkikäytöllämme pelkän puisen tynnyrin tiiviiksi turvottaminen ei
olisi järkevää. Eipä niitä pelkkiä puisia tynnyreitä edes kauhean paljon enää
markkinoilla olekaan. Halusin myös kamiinan, joka on tynnyrin ulkopuolella.
Monet sanovat sen vievän tilaa tynnyristä, itse ajattelin lähinnä
turvallisuusseikkoja sekä sitä, että jos kamiinaa tarvitsee joskus päivittää,
onnistuu se kenties helpommin ulkopuolisella versiolla. Sen jälkeen näin
muutaman kuvan kuution mallisesta kylpytynnyristä ja ihastuin ajatukseen. Vaihtoehtoja
vähenivät kertaheitolla ja Vekas-kylpykuutio nousi listalle. Muovinen kuutio
ilman ulkoseinän puupanelointeja miellytti omaa silmää, mutta valitettavasti en
päässyt yhtään kuutiota livenä missään näkemään ennen ostopäätöstä (virhe). Harvoin
tosin esim. rautakaupoissa pääsee silti kylpytynnyrin sisälle istumaan vaikka
sellaisen livneä näkisikin. Vekasin kylpykuutio vaikutti suunnilleen sopivan
kokoiselta – ehkä hieman isolta meidän tarpeisiimme – mutta pienempiäkään
kuutioita ei ollut tarjolla. Halusin tehokkaimman mahdollisen kamiinan, jotta
lämmitysaika voidaan sillä minimoida. Olin muutamasta blogista lukenut koko
päivän kestävistä paljun lämmitysoperaatioista ja siihen en halunnut ryhtyä.
Valinta oli tehty.
Vekas kylpykuutio Kuva:Kylpyhuonemarket.fi |
Kylpytynnyrin hankinta
Vekas-kylpytynnyreitä
myydään Vekasin omassa verkkokaupassa sekä muutamalla jälleenmyyjällä.
Kontaktoituani useampia tahoja päädyin ostamaan Vekas-kylpytynnyrin suoraan
heidän omasta verkkokaupastaan (VIRHE). Tilasin tuotteet (kylpytynnyri,
tehokkain mahdollinen kamiina, piipunsuoja, happitabletit + annostelija) 24.6.
Verkkokaupan mukaan toimitusaika oli silloin verkkokaupassa merkitty 14 päivää,
jolloin tuotteen olisi pitänyt saapua viimeistään 6.7. Monien sähköpostien ja puhelinsoittojen
jälkeen palju saapui vihdoin 26.7. eli kuukausi tilauksen jälkeen – tämä siitäkin
huolimatta, että Vekasilla oli kylpykuutioita valmiina varastossa tilauksen
tehdessäni. Toimituksesta puuttuivat kuitenkin lisäosat eli piipunhattu,
happitabletit ja annostelija. Monen monta puhelinsoittoa, sähköpostia ja turhaa
lupausta myöhemmin nekin saapuivat – 20.9. – lähes kolme kuukautta alkuperäisen
tilauksen jälkeen. Jos nyt saisin tehdä jotain toisin, en ainakaan tilaisi
Vekas-kylpytynnyriä suoraan valmistajalta. Tilaisinko Vekas-kylpykuution silti?
Ehkä, ehkä en. Tällä hetkellä Vekasin verkkokaupassa tuotteiden toimitusajaksi
on merkitty 6 viikkoa, joka onkin realistisempi, vaikka edes siinä ajassa ei
tuotteita meille toimitettu.
Kylpytynnyrin käyttöönotto
Monet
paljuvalmistajat suosittelevat laittamaan paljun alle eristelevyä. Kysyin tätä
erikseen Vekasilta ja sain vastaukseksi: ”Kova ja kantava alusta jos pitää
tasoittaa niin sora on hyvä”. Kun kylpytynnyri saapui, oli sen mukana lyhyt
ohje, jossa luki, että alla olisi hyvä olla eristelevy. Sitä ei nyt sitten oltu
hankittu, sillä aikaisemmin valmistaja oli antanut erilaiset ohjeet eikä sitä
sitten ehditty hankkiakaan. Paljun alla on ohjeen mukainen kova ja kantava
alusta.
Paljun paikka tasoitettuna |
Palju tuotiin
pihan reunalle rahtina ja siitä me sen siirsimme itse rinnetonttia ylös kahden
laudan muodostamaa alustaa pitkin vetämällä. Kahdestaan se saatiin paikoilleen
vetämällä, mutta tyhjänkin kylpykuution nostaminen edes pieniä matkoja on
todella haastavaa. Vinkki: varatkaa useampia nostajia paikalle!
Palju saapumassa pihapiiriin |
Meillä
kamiina
asetetaan sivuun ja olimme toivoneet erikseen paljun mukaan pidemmät
letkut,
jotka ihme ja kyllä toimituksessa olivat mukana. Mukana tulleet
letkukiristimet olivat todella heppoiset ja huonolaatuiset.
Ensimmäisellä
täyttökerralla ne vuotivat hieman kamiinan päästä, vaikka ne oli
kiristetty
aivan tappiin. Ennen toista täyttökertaa ne vaihdettiin jo järeämpiin
kiristimiin, jollaiset ne olisi pitäneet olla jo alunperinkin!
Poistoventtiiliin
laitettiin ammattilaisten käyttämää putkimiehen teippiä, jotta
varmistimme sen
tiiviyden. Veden poistohana sijaitsee kuution alareunassa kamiinaan
menevien
letkujen alla ja tämä on hyvä huomioida jo kylpytynnyrin sijoituspaikkaa
suunnitellessa.
Vaihdoimme itse jykevämmät letkukiristimet |
Letkujen
kiinnittämisen ja veden poistoventtiilin/hanan kiinnittämisen jälkeen palju
onkin käyttövalmis – ei muuta kuin vettä laittamaan. Me täytimme sitä
hissukseen parin päivän aikana kaivosta vettä pumppaamalla. Kuivana kesänä
kaivosta sai vain 100 litraa vettä kerralla, joten 1,5 päivän aikana taisimme
pumpata lopulta muistaakseni 800 litraa vettä, loput lorottelimme hanasta (korvissa
soi kolikkojen kilinä).
Kylpytynnyrin lämmitys
Vekas-kylpykuutiomme
kokonaistilavuus on ilmeisesti 1700 litraa, mutta esim. kylpyhuonemarketin
mukaan siihen menee vettä vain 1000 litraa käytössä. Epäilen kyllä tämän tiedon
olevan virheellinen. Kylpytynnyrin lämmitykseen vaikuttavat luonnollisesti
lämmitettävän veden lämpötila (meillä se on joko kylmää kaivovettä tai kylmää
hanavettä), veden määrä (huomattava vaikutus kun harkitsee eri kokoisia
kylpytynnyreitä), ulkoilman lämpötila sekä kamiinan teho.
Vekasin verkkosivujen mukaan ostamamme 40kW
tulipesä eli ”tankki” on lämmittimien kiistaton kuningas. Suuren (1700 l)
paljun lämmitysaika on noin kaksi tuntia ja pienempi pitäisi lämmitä jopa
nopeammin. Perinteisen vesivaipan lisäksi tulisijan yläpuolella vesivaippa on
kolminkertaisena. Savukaasuja kierrätetään tulipesän sisällä, jolloin lämmöstä
saadaan maksimaalinen hyöty.
Tämä on
kokemuksiemme mukaan totta. Olemme lämmittäneet omaa 1700 litran vetoista
kylpytynnyriämme ainoastaan kesällä/alkusyksystä kun ulkolämpötila on ollut
10-25 astetta, vesi on aina lähtötilanteessa ollut kaivokylmää. Lämmitysaika on
ollut noin 1,5-2 tuntia. Puita kuluu keskimäärin kaksi täyttä pesällistä eli
meidän mittayksiköllämme noin 1,5-2 perinteistä puukorillista.
Veden
lämmittäminen on taitolaji. Se lämpiää pinnalta ja alaosa pysyy kylmänä, siksi
on olennaisen tärkeää sekoittaa vettä lämmityksen aikana useasti (meillä on
käytössä Tokmannista ostettu lasten muovilapio, monet käyttävät esim. muovista
melaa). Lämpömittaria on hyvä seurata. 30 asteen jälkeen kannattaa ruveta
olemaan tarkkana, sillä vettä ei saisi päästää liian lämpimäksi ja se todella
nopeasti pomppaa 35:stä yli 40 asteen. Me onnistuimme kerran lämmittämään
paljun ihmiskattilaksi, 42 asteeseen ja se tuntui jo aivan liian kuumalta. Kun
paljun saa mukavan 38-39 asteen lämpöiseksi pysyy se siinä melko mukavasti
itsestään mikäli ulkoilma ei ole kovin kylmä (talvella varmasti eri asia).
Meillä on hohkaava hiillos ja korkeintaan yksittäinen klapi enää palanut
kylpyvaiheessa ja lämpöä on riittänyt mukavasti pariksi tunniksi.
Vinkkejä paljun
ostoa harkitseville: pohdi tarkkaan tarvitsemasi tilavuus, joka vaikuttaa
käyttökustannuksien lisäksi myös lämmitysaikaan. Satsaa kunnon kamiinaan niin
säästät lämmitysajassa ja polttopuissa.
Terassin ja kaiteen rakentaminen kesken |
Kylpytynnyrin veden vaihto
Kylpytynnyrin
tyhjentäminen on ihan oma operaationsa. Meillä se on tehty vielä toistaiseksi
väliaikaisilla ratkaisuilla, eli veden poistohanaan on kiinnitetty vesiletku
(paloletkun tapainen) ja vesi juoksutettu putkea pitkin rinnettä alas ja
suoraan viemäriverkostoon. Letku on joka kerran kiinnitetty erikseen ja
rullailtu auki nurmikolle. Ehkä tulevaisuudessa joskus kiinnitämme kiinteän
letkun ja kaivamme sen maahan, kun kovin syvälle sitä ei nurmikon alle tarvitse
edes asettaa. Paljusta poistettava vesimäärä on aika iso, eli harvalla niin
monta kukkapenkkiä pitää kastella, että kaiken veden saa niille juoksutettua.
Tämä on hyvä huomioida paljun hankintaa suunnitellessa.
Joidenkin
ohjeiden mukaan vesi pitäisi vaihtaa jokaisen käyttökerran jälkeen, jotkut
polskivat samassa vedessä huoletta lukuisia kertoja ja pitkiä aikoja. Veden
vaihtotiheyteen vaikuttaa monet asiat – alkuperäisen veden puhtaus (kraanasta
vai järvestä), paljuilijoiden puhtaus (käyväthän kaikki pesulla ennen
paljuilua), puhdistustoimenpiteet (happitabletit, klooritabletit, suodattimet
jne) ja varmaan monet muut ulkoiset tekijät auringonvalosta lähtien.
Meillä on
paljussa polskittu ainoastaan oman perheen kesken, käyty pesulla ennen ja vesi
on lähtötilanteessa ollut puhdasta. Vesi on tuntunut vallan puhtaalta muutamien
polskintakertojenkin jälkeen, mutta kovin suurta kokemusta ei vielä ole. Tänä
kesänä olemme pelanneet hieman varman päälle vielä ja vaihtaneet vettä useammin.
Koska saimme tilaamamme happitabletit vasta syyskuussa, emme niitä päässeet
vielä testaamaan. Niiden avulla samaa vettä voi käyttää useamman kerran –
ainakin teoriassa ja meidän toiveissa. Meillä ei ole paljun lähellä sähköä, eli
erilaiset suodattimet eivät olleet meille vaihtoehto. Ensi kesänä pääsemme
testaamaan hommaa lisää.
Kylpytynnyrin huolto
Itse palju on
hyvä putsata jokaisen tyhjennyskerran jälkeen. Pesuaineita ei pidä käyttää, me
on toistaiseksi putsattu rätillä ja vedellä. Kamiinasta pitäisi luonnollisesti
myös tyhjentää tuhkatkin. Muuten muovinen kylpytynnyri on helppohoitoinen.
Kylpytynnyrin kustannukset
Vekas-kylpykuutio
ilman puupanelointeja, muovikannella, isolla 40kW kamiinalla, piipunsuojalla,
happitableteilla ja tablettien annostelijalla tuvalle rahdattuna maksoi meille
2 250 €, lisäksi haaviin ja veden sekoituslapioon taisi mennä 10 €. Maan
pohjatöihin ei mennyt rahaa, kamiinan alle asetettuihin betonilaattoihin taisi
mennä parikymppiä.
Alueemme
vesimaksu on 1,38 €/m3 ja jätevesimaksu on 2,18 €/m3. Jos paljun täyttäisi
kokonaan (kylmällä) kraanavedellä, tulisi yhdelle täyttökerralle hintaa noin 5
€ jätevesimaksuineen.
Uusi terassijatko peittää alleen paljun letkut yms. Kuvassa kaiteet vielä puuttuvat osittain. |
Millaista on olla paljussa?
Tiedätkö sen
tunteen, kuinka ihanaa on rentoutua lämpimässä kylvyssä? Palju on vielä
parempi. Voit nauttia siitä rentouttavasta tunteesta yhdessä esim. puolisosi
tai ystäväsi kanssa – ja ilman, että polvet tai hartiat ovat jatkuvasti veden
pinnan yläpuolella. Parhaimmillasi istut suoraan tähtitaivaan alla, vaikka on
kokemus kirkkaana kesäyönäkin yhtä ihana.
Vekas kylpykuution lyhyt arvostelu
Vekasin
kylpykuutio on syvä (kylpijät ovat ns. tuulen suojassa) ja istuimet todella
matalalla. Omaan makuun ne voisivat olla hieman korkeammalla ja hieman
syvemmät, jolloin vettä tarvitsisi vieläkin vähemmän ja istumamukavuus paranisi.
Muovi on materiaalina ensituntumalta hyvä ja 40kW:n kamiina tehokas. Muovinen
kansi on hieman hankala ottaa pois tai laittaa paikoilleen, meidän
lapsiperheessä se toimii myös hyvänä turvaseikkana. Parasta Vekasin
kylpykuutiossa: tehokas kamiina ja erittäin tilava kylpykuutio. Huonointa aivan
surkea asiakaspalvelu ja yksityiskohtien laatu (mm. letkujen kiinnikkeet). Toivottavasti
tästä kirjoituksesta on hyötyä jollekin paljun hankintaa harkitsevalle, itse en
vastaavia kirjoituksia moniakaan löytänyt aihetta googletellessani. Mikäli olet
blogikirjoitukseeni päätynyt vastaavassa tilanteessa ja kirjoituksesta on
sinulle hyötyä tai jäit kaipaamaan vielä jotain tietoa, jätä viestiä
kommenttiosioon.
Testi-istumassa paljun saavuttua |
Pahoitteluni
huonoista kuvista - jostain syystä kaikki kännykästäsni ja kamerastani
tallentamat paljukuvat ovat kadonneet tietokoneeni kansioviidakkoon.
Mikäli niitä löydän myöhemmin, käyn päivittämässä tätä blogipostausta.