sunnuntai 25. elokuuta 2019

Loviisan wanhat talot 2019

Kävin ensimmäistä kertaa Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa. Ennakko-odotuksissa oli ehkä valkoista sisustusta, live, love, laugh -sisustusesineitä, vanhoja ikkunanpokia valokuvakehyksinä ja persoonallisia yksityiskohtia. Voi pojat, persoonallisia yksityiskohtia kyllä oli, mutta en tainnut törmätä kuin yhteen valkoiseen sisustukseen. Kävimme tutustumassa vain osaan taloista, eli kirjoitukseni ei nyt kata millään tapaa koko tapahtumaa.

Loviisassa avoimia taloja oli yhteensä 31 - ja mekin näimme taloja aivan laidasta laitaan. Jotkut täysin remontin alkuvaiheessa, toiset jo vuosia sitten asutuiksi remontoituja. Kuviakaan en ihan kaikista kohteista ottanut, mutta tässä muutamia fiiliskuvia päivän ajalta.


Loviisan kaikilla kaduilla oli kirppispöytiä
Osa kohteista oli varsinkin iltapäivällä niin ruuhkaisia, että taloihin tutustuminen ei ollut millään tapaa mukavaa. Ahtaasti jonottaminen muistutti Asuntomessujen jonoja (toki Asuntomessuilla talot ovat keskimäärin vähintään 150 m2 suurempia kuin Loviisan Wanhat talot). Ehdoton vinkki on kiertää myös keskustasta kauempana olevia kohteita ja lähteä liikkeeseen heti tapahtuman alkuun.

Villa Degerbyn hormiston erikoisuutta oli korostettu kynttilöin

Villa Degerbyn muhkea ulkokukkakokoelma

Vanhan Viinatornin ateljeehuone

(Muistaakseni) Kuninkaanlammen hempeä makuuhuone


Vackerbackan persoonallinen makuuhuone

Vackerbackan olohuone

Auringon puolella -talon ihanan värikäs uuni

Everstin linna oli yksi täysin remontin keskellä oleva talo ja ainoa, josta tajusin napata edes yhden kuvan

Villa Lilla Gulan makkarissa oli räyheä tapetti

Villa Lilla Gulanin makkarin raakalautaseinä miellytti omaa silmää

(Muistaakseni) Kyrkanin maanläheistä värimaailmaa
Olin positiivisesti yllättynyt kaikista näkemistäni väreistä ja useista aivan upeista puutarhoista, joissa olisin voinut viettää koko iltapäivän. Sen sijaan sisäinen Marie Kondo heräsi minussa monessa kohteessa ja meinasin saada lähes paniikkikohtauksen tiettyjen kohteiden tavaramäärästä. Muutama kohde oli lattiasta kattoon täynnä tavaraa ja koin olevani himohamstraajat-ohjelmassa. Näistä kohteista ei sen enempää, mieluummin mainitsen niitä omia suosikkejani.

Niistä kohteista, joissa itse vierailin, oli Kuninkaanlampi minun suosikkini. Sisustus oli kauniin yhtenäinen (vaikka ei edes minun tyyliseni!) ja puutarha jotain aivan uskomatonta. Pihalla oli varmasti kaikki maailman kukat, pensaat ja puut.

Villa Aaltonen oli hauskan värikäs rakennus, jonka sisätiloissa en kiinnittänyt mihinkään erityisesti huomiota, mutta terassi - wow. Upea, tilava terassi, jossa liehuivat valkoiset verhot. Ja näköala kauniiseen puutarhaan sekä merelle. Aivan upeaa!

Villa Aaltosen terassimaisema
En tiedä ovatko samat kohteet aina auki vuodesta toiseen vai onko kohteissa paljon vaihtelua. Tänä vuonna vielä Everstin linna oli täysin työmaakohde, mutta tapahtumalehden mukaan siellä on tarkoitus asua loppukesästä 2020. Mahtaakohan kohdetta päästä katsomaan valmiina ja sisustettuna?

Ihana kasvihuonetyylinen rakennelma. Inspiraatiokuvia olisi pitänyt ottaa enemmänkin!


Tapahtuma on ihana ja oikein hävettää, etten ole aikaisemmin käynyt siellä. Ehkäpä mekin pidämme joskus Hämeenkoskella oman avoimien ovien tapahtumamme :D





tiistai 13. elokuuta 2019

Edvard Malin, teurastaja

Olen tutkinut tuvan historiaa vain pintapuolisesti. Uteliaisuutta ja kiinnostusta olisi enemmänkin, kunhan vaan olisi aikaa! Tässä nyt ensimmäinen pieni katsaus historiaan.

Lahden kaupunginmuseon tekemän inventointilomakkeen ja muistitiedon mukaan tuvan varhaisin asukas olisi ollut teurastaja Edvard Malin (s. 1857?), joka oli Toimi Malisen isä***. Toimi Malinen asui 1980-luvulla myös Puutteenkujalla, sen loppupäässä joen puolella.

Edvard Malinista ei loputtomasti ole tietoa löytynyt verkosta, tarkempi tutkimus vaatisi käyntiä mikrofilmatuilla kirkonkirjoilla ja paikallisessa arkistossa. Tässä kuitenkin jotain jännittävää.

Ilmoitus Hämeen Sanomissa 3.4.1905 ja 5.4.105

Talo myytävänä

Paikkakunnalta poismuuton tähden myydään talo, joka sisältää: 2 asuinhuonetta ja eteisen sekä ulkohuoneita: hyvän makasiinin, tallin, saunan ja sikaläävän sekä ison liiterin ja katoksen sekä muut tarpeelliset ulkohuoneet. Talo sijaitsee Kosken kirkolla, hyvällä liikepaikalla joen rannalla, sopii parhaiten teurastajalle tai muille senlaisille liikkeen harjoittajille. Tarkempia tietoja saapi myyjältä, osoitteella:

Edvard Malin
Koski H.L

Lähde: Hämeen Sanomat, 05.04.1905, nro 39, s. 4https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/630862?page=4
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tuvan kuvailu vastaa hyvin Koski seura ry:n verkkosivujen Kosken Kohinoiden perinneaineistosta löytynyttä kuvaa. Ilmoituksessa mainittu makasiini on sijainnut nykyisen (hajonneen) maakellarin paikalla. Kuistia ei vielä ollut, sisäänkäynti oli kadun puolelta nykyiseen keittiöön. Kuvassa näkyykin hieman sisäänkäynnin katosta tien puolella. Aikoinaan joku rakennusmies välikatolla käytyään sanoi minulle siellä näkyvän vanha oven paikka, eli tämä ei ollut minulle uutta tietoa.

Kuva: Kosken Kohinat, Kosken Hl kirkonkylä Pätiläntien (Puutteenkujan) suunnasta kuvattuna. Keskellä verkatehdas ja oikealla Appelrothin kauppa. https://www.koskenkohinat.fi/project/kosken-hl-kirkonkyla-patilantien-suunnasta/

Upea kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Puutteenkujan toisella puolella on ollut vain peltoa ja joen takana olevat mylly- ja verkatehdasrakennukset ovat vielä olemassa. Kuvan ajoittaminen on vaikeaa. Ennen sota-aikaa se on otettu, sillä toisessa kuva-aarteessa (palataan siihen myöhemmin) on jo kuisti ja makasiini poissa - ja se kuva on varmuudella viimeistään vuonna 1944. Arvelisin ylläolevan kuvan olevan 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. Tarkempi ajoitus lienee helpointa tehdä tutkimalla myllyjen ja verkatehtaan historiaa.

Edvard Malin sai ilmeisesti tuvan myytyä heti, sillä vajaa kahta kuukautta myöhemmin, 31.5.1905 Uusimaa-lehti uutisoi

Elinkeinoilmoituksia

Teurastaja Juho Edvard Malin Kosken pitäjästä on maistraatille ilmoittanut aikovansa täällä harjoittaa lihan ynnä muitten luvallisten tavaroitten kauppaa.

Lähde: Uusimaa, 31.05.1905, nro 62, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/771602?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot


Sama uutinen oli myös Porvoon ruotsinkielisessä lehdessä Borgåbladetissa 31.5.1905.

Näringsanmälar

Juho Edvard Malin från Koskis socken har hos magistraten anmält sig sinnad att i denna stad utöfva handel med kött och andra lofgirna varor.

Lähde: Borgåbladet, 31.05.1905, nro 42, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/612734?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot



Lahden kaupunginmuseon inventointiluettelossa mainittu Edvard Malinin sukulaisesta Toimi Malisesta löytyy muutama kuva Kosken Kohinoiden perinneaineistosta.

Kuva: Kosken kohinat, 3.K./Pion. P.21 kolmannen joukkueen miehiä korsunsa edessä jatkosodassa Syvärin voimalaitoksen luona. Kalle Kajastilan ja Pentti Laaksosen ryhmät. Toivo Kokinmäki, Kalle Kajastila, Paavo Nurminen, Toimi Malinen, Tahvo Eronen, Eino Pöyry, Yrjö Haukkajärvi, Toivo Männistö, ?, Pentti Laaksonen. valok. N Nikkari. https://www.koskenkohinat.fi/project/3-k-pion-p-21/

Kuva: Kosken Kohinat, Toimi ja Aili Malinen kotonaan Koskella Koppelankujalla 1979. Kuvasi Aarne Sierna. https://www.koskenkohinat.fi/project/toimi-ja-aili-malinen-1979/

En tiedä, asuiko Toimi Malinen myös aikoinaan tuvassa. Epäselvää on myös, oliko Edvard Malin tuvan ensimmäinen asukas? Kosken verkatehdas on perustettu jo 1857 ja Puutteenkujalla sijaitsi verkatehtaan työläisten asuntoja. Onko tupa ollut ennen Edvard Malinia verkatehtaan työläisen asuntona? Tupa on rakennettu kahdessa osassa - keittiöhuone on vanhempi ja kamari on lisätty n. 1900 tienoilla.

Myöhäisemmät vuodet




Muita tuvan asukkaita ovat olleet mm. Felix Auri, Toivo Auri, Lempi Määttönen ja Vihtori Paulus, Tyyne ja Nestori Lahtinen sekä Aune Lahtinen. Heihin palaan myöhemmin (ja otan sillä aikaa erittäin mielelläni vastaan lisätietoa kaikista kirjoituksessa mainituista henkilöistä hemasepp (at) gmail.com)!

***päivitys 29.1.2020
Saamani tiedon mukaan, Edvard Malin ei olisi Toimi Malisen isä, eli Lahden kaupunginmuseon tekemän inventointikirjaus olisikin virheellinen. Inventointi on ilmeisesti kerätty haastatteluilla, jolloin virheellistäkin tietoa pääsee helposti virallisiin dokumentteihin.