keskiviikko 30. kesäkuuta 2021

Kokemuksia Fiskarsin Xact -rikkaruohonpoistajasta

Tänä vuonna päädyin ostamaan Fiskarsin Xact -rikkaruohonpoistajan. Ehdin jo saada parina viikonloppuna kämmeneen rakkulan perinteisen voikukkapiikin käytöstä, kaivaessani keltaisia vihollisiani pois.

Luin muutamia arvosteluja tuotteesta ja suurin murheeni etukäteen oli laitteen kestävyys, sillä yllättävän monilla alaosan muoviosat ovat rikkoutuneet hyvin lyhyen käyttöajan jälkeen. Kestävyysasiaan en pysty vielä ottamaan kantaa, sillä rikkaruohonpoistaja on ollut käytössäni vasta noin kuukauden (palaan asiaan, jos muoviosat rikkoutuvat!).

Sen sijaan muuten olen laitetta ehtinyt käyttää ja nimenomaan voikukkien poistoon ja pitänyt siitä kovasti.

Saalis ja saalistaja

Laite on helppokäyttöinen ja sillä tosiaan saa voikukat (ja muut suorajuuriset kasvit) pois nurmikolta helposti. Hiekka/sorapohjaan tätä ei voi käyttää. Olen itse noin 175 cm pitkä ja minulle rikkaruohonpoistaja on hieman liian pieni/lyhyt, ollakseen täysin ergonominen - sitä käyttäessä ei voi olla täysin selkä suorassa. Mutta parannus voikukkaraudan käyttöön verrattuna on huikea, eikä tämän käyttö ole siltikään aiheuttanut selkäkipua.

Muutama aukko siellä sun täällä

Laite kiskasee mukanaan reilun klöntin multaa ja jättää siis pienen kolosen nurmikkoon. Viitseliäs puutarhuri heiluttelisi irtonaiset mullat takaisin koloon, mutta jos viheralueella on enemmän voikukkia kuin nurmea, ei sellaiseen hienouteen ole aikaa ja energiaa. Kyllä niihin kuoppiin jotain täytettä päätyy. Seuraava ruohonleikkuukerta ne jo peittää ainakin visuaalisesti. Parhaiten voikukat ja muut rikkaruohot lähtevät irti hieman kosteasta maasta, eli sateen jälkeen.

Laite maksoi K-raudassa noin 40 €. Suosittelen jos pihanurtsilta haluaa voikukkia poistaa.

 




Pst. Älkää turhaan huolehtiko pihan pörriäisistä. Niille on tarjolla runsaasti kukkia muuten, vaikka voikukkia tontilta poistankin.




maanantai 28. kesäkuuta 2021

Alkukesän aikaansaannokset



Kevään koleilla keleillä saimme vihdoin vanhan rouvan suostumaan yhteistyöhön ja tupa lämpisi puulla. Jo pian kesäkuussa säät lämpenivät ja helle valtasi tienoot.


Kesän ensimmäiset purilaiset maistuvat aina parhaimmilta!

Suora hyppy kolean kevään lämmityskuvista kesän värikkyyteen. Satsasin tänä vuonna kesäkukkiin, joita ostin kotimme vieressä sijaitsevalta puutarhalta. Mitään kukista ymmärtämättä valitsin niitä värien mukaan: kirkkaanpunaisia, keltaisia ja valkoisia.


Yksi monista ostoskerroista

Kuvaajan moka! Taustalla on nimittäin iso ruukku, johon istutin yrttien siemeniä, enkä halunnut pelkän "multaruukun" näkyvän kuvassa. Lopputuloksessa kukat eivät näy kunnolla.

Tavoitteenani oli peittää paljun vieressä sijaitseva kaivon kansi kukkaruukuilla tyyliin "enemmän on enemmän". Liian pieniin ruukkuihin istutetut suikeroalpit (etualalla) kärsivät jo hieman hellesäästä ja kuivuudesta, mutta toivottavasti ne ehtivät vielä kukkia tämän kesän aikana.


Pian saamme taas viettää tuvalla enemmän aikaa, kun työkiireet helpottavat. Sitä ennen vielä täytyy tallentaa blogiin hieman rästissä olevia aiheita. Monta juttua on edennyt, vaikka olen niistä unohtanutkin kirjoittaa.