Tuunattu postilaatikko

Ei meille koskaan postia tai mainoksia tule, mutta kyllähän postilaatikko kuuluu olla. Aunen vanha muovinen postilaatikko oli menettänyt kirkkaimmat värinsä auringon uv-säteissä, joten oli aika uusia postilaatikko. Tarjonta on suppea ja vanhaan taloon sopivia laatikoita vielä vähemmän. Olisin muuten ostanut kotimaisen puisen, punamultatalolaatikon, mutta niiden säänkestävyys on kuulemma heikko. Tuunasin valkoisen metallisen laatikon taloon sopivaksi hyväntuulisilla leppäkerttutarroilla. Postia odotellessa.

 

 

Enemmän on enemmän -puutarhahaaveita

Tänä kesänä olen poikkeuksellisesti ensimmäisen kerran tehnyt jotain puutarhan kaunistamiseksi. Lähtökohta on karu, luonnonmukainen, villi. Kauniisti ajateltuna voisi puutarhaa kuvailla "boheemiksi luonnontilaiseksi", mutta tosiasiassa kyseessä on huomiotta jäänyt osa, kaikkien remonttien jalkoihin jäänyt piha.

Matka perille on pitkä, mutta inspiraatiota ja haavekuvia täytyy olla. Tässä muutama esimerkki inspiraationi lähteistä.

Etsi ja löydä Rasmus Nalle -kirjan puutarhajuhlat

 

The Bachelor Australia, ruutukaappaukset

Unelmieni puutarhassa on runsaasti kukkia, koristeita, valoja, lyhtyjä, tunnelmaa. Myydäänköhän näitä puutarhavaloja sesongin jälkeen alennuksella kuten joulukoristeita joulun jälkeen? :D

 

 

 

Jalkapalloa ja raparperikiisseliä

Jalkapallon EM-kisojen kunniaksi meidänkin pihalla otettiin harjoitusmatsia kun veljekset potkiskelivat palloa keskenään. Pienempi sai hieman vaadittua tasoitusta rinnetontin auttamana. Pienemmän pelaajan riemun kiljahduksista päätellen hauskaa oli.

Sain myös ihanalta mökkinaapurilta raparperiä. Tein siitä ison kattilallisen raparperikiisseliä, joka on mitä ihanin kesäinen jälkiruoka herkullisen kermavaahdon kera!

Testissä oli Valion ohje raparperikiisseliin, jossa veden sijaan pohjana on omenamehua.

Kokemuksia Fiskarsin Xact -rikkaruohonpoistajasta

Tänä vuonna päädyin ostamaan Fiskarsin Xact -rikkaruohonpoistajan. Ehdin jo saada parina viikonloppuna kämmeneen rakkulan perinteisen voikukkapiikin käytöstä, kaivaessani keltaisia vihollisiani pois.

Luin muutamia arvosteluja tuotteesta ja suurin murheeni etukäteen oli laitteen kestävyys, sillä yllättävän monilla alaosan muoviosat ovat rikkoutuneet hyvin lyhyen käyttöajan jälkeen. Kestävyysasiaan en pysty vielä ottamaan kantaa, sillä rikkaruohonpoistaja on ollut käytössäni vasta noin kuukauden (palaan asiaan, jos muoviosat rikkoutuvat!).

Sen sijaan muuten olen laitetta ehtinyt käyttää ja nimenomaan voikukkien poistoon ja pitänyt siitä kovasti.

Saalis ja saalistaja

Laite on helppokäyttöinen ja sillä tosiaan saa voikukat (ja muut suorajuuriset kasvit) pois nurmikolta helposti. Hiekka/sorapohjaan tätä ei voi käyttää. Olen itse noin 175 cm pitkä ja minulle rikkaruohonpoistaja on hieman liian pieni/lyhyt, ollakseen täysin ergonominen - sitä käyttäessä ei voi olla täysin selkä suorassa. Mutta parannus voikukkaraudan käyttöön verrattuna on huikea, eikä tämän käyttö ole siltikään aiheuttanut selkäkipua.

Muutama aukko siellä sun täällä

Laite kiskasee mukanaan reilun klöntin multaa ja jättää siis pienen kolosen nurmikkoon. Viitseliäs puutarhuri heiluttelisi irtonaiset mullat takaisin koloon, mutta jos viheralueella on enemmän voikukkia kuin nurmea, ei sellaiseen hienouteen ole aikaa ja energiaa. Kyllä niihin kuoppiin jotain täytettä päätyy. Seuraava ruohonleikkuukerta ne jo peittää ainakin visuaalisesti. Parhaiten voikukat ja muut rikkaruohot lähtevät irti hieman kosteasta maasta, eli sateen jälkeen.

Laite maksoi K-raudassa noin 40 €. Suosittelen jos pihanurtsilta haluaa voikukkia poistaa.

 

Pst. Älkää turhaan huolehtiko pihan pörriäisistä. Niille on tarjolla runsaasti kukkia muuten, vaikka voikukkia tontilta poistankin.

Alkukesän aikaansaannokset

Kevään koleilla keleillä saimme vihdoin vanhan rouvan suostumaan yhteistyöhön ja tupa lämpisi puulla. Jo pian kesäkuussa säät lämpenivät ja helle valtasi tienoot.

Kesän ensimmäiset purilaiset maistuvat aina parhaimmilta!

Suora hyppy kolean kevään lämmityskuvista kesän värikkyyteen. Satsasin tänä vuonna kesäkukkiin, joita ostin kotimme vieressä sijaitsevalta puutarhalta. Mitään kukista ymmärtämättä valitsin niitä värien mukaan: kirkkaanpunaisia, keltaisia ja valkoisia.

 

Yksi monista ostoskerroista

Kuvaajan moka! Taustalla on nimittäin iso ruukku, johon istutin yrttien siemeniä, enkä halunnut pelkän "multaruukun" näkyvän kuvassa. Lopputuloksessa kukat eivät näy kunnolla.

Tavoitteenani oli peittää paljun vieressä sijaitseva kaivon kansi kukkaruukuilla tyyliin "enemmän on enemmän". Liian pieniin ruukkuihin istutetut suikeroalpit (etualalla) kärsivät jo hieman hellesäästä ja kuivuudesta, mutta toivottavasti ne ehtivät vielä kukkia tämän kesän aikana.

Pian saamme taas viettää tuvalla enemmän aikaa, kun työkiireet helpottavat. Sitä ennen vielä täytyy tallentaa blogiin hieman rästissä olevia aiheita. Monta juttua on edennyt, vaikka olen niistä unohtanutkin kirjoittaa.

 

Kokemuksia Vekas-kylpytynnyristä

Kesän suurin, kallein ja hankalin hankinta tuvalle oli Vekas-kylpytynnyri, tarkemmin ottaen Vekas-kylpykuutio. Olen paininut pitkään omatuntoni kanssa, voinko hankkia tuvalle kylpytynnyriä, koska meillä ei ole mahdollisuutta täyttää sitä esim. järvivedellä vaan olemme pitkälti riippuvaisia hanasta tulevasta vedestä. Lopulta kuitenkin päädyin haaveeni toteuttamaan, sillä en ole itse kylmien järvivesien ystävä, sen sijaan rakastan lämpimässä vedessä oloa. Hankintaprosessi oli hankala, todella hankala, joten käyttökokemukset ovat vielä melko vähäiset.

Kylpytynnyrin eli paljun valinta

Googletin tuntitolkulla verkkosivuja, blogeja jne. etsiessäni tietoa kylpytynnyreistä eli paljuista. Kyselin myös kaikilta mahdollisilta tutuilta kokemuksia. Melko nopeasti totesin, että tynnyrissä pitää olla muovinen/lasikuituinen sisus, sillä meidän mökkikäytöllämme pelkän puisen tynnyrin tiiviiksi turvottaminen ei olisi järkevää. Eipä niitä pelkkiä puisia tynnyreitä edes kauhean paljon enää markkinoilla olekaan. Halusin myös kamiinan, joka on tynnyrin ulkopuolella. Monet sanovat sen vievän tilaa tynnyristä, itse ajattelin lähinnä turvallisuusseikkoja sekä sitä, että jos kamiinaa tarvitsee joskus päivittää, onnistuu se kenties helpommin ulkopuolisella versiolla. Sen jälkeen näin muutaman kuvan kuution mallisesta kylpytynnyristä ja ihastuin ajatukseen. Vaihtoehtoja vähenivät kertaheitolla ja Vekas-kylpykuutio nousi listalle. Muovinen kuutio ilman ulkoseinän puupanelointeja miellytti omaa silmää, mutta valitettavasti en päässyt yhtään kuutiota livenä missään näkemään ennen ostopäätöstä (virhe). Harvoin tosin esim. rautakaupoissa pääsee silti kylpytynnyrin sisälle istumaan vaikka sellaisen livneä näkisikin. Vekasin kylpykuutio vaikutti suunnilleen sopivan kokoiselta – ehkä hieman isolta meidän tarpeisiimme – mutta pienempiäkään kuutioita ei ollut tarjolla. Halusin tehokkaimman mahdollisen kamiinan, jotta lämmitysaika voidaan sillä minimoida. Olin muutamasta blogista lukenut koko päivän kestävistä paljun lämmitysoperaatioista ja siihen en halunnut ryhtyä. Valinta oli tehty.

Vekas kylpykuutio Kuva:Kylpyhuonemarket.fi

Kylpytynnyrin hankinta

Vekas-kylpytynnyreitä myydään Vekasin omassa verkkokaupassa sekä muutamalla jälleenmyyjällä. Kontaktoituani useampia tahoja päädyin ostamaan Vekas-kylpytynnyrin suoraan heidän omasta verkkokaupastaan (VIRHE). Tilasin tuotteet (kylpytynnyri, tehokkain mahdollinen kamiina, piipunsuoja, happitabletit + annostelija) 24.6. Verkkokaupan mukaan toimitusaika oli silloin verkkokaupassa merkitty 14 päivää, jolloin tuotteen olisi pitänyt saapua viimeistään 6.7. Monien sähköpostien ja puhelinsoittojen jälkeen palju saapui vihdoin 26.7. eli kuukausi tilauksen jälkeen – tämä siitäkin huolimatta, että Vekasilla oli kylpykuutioita valmiina varastossa tilauksen tehdessäni. Toimituksesta puuttuivat kuitenkin lisäosat eli piipunhattu, happitabletit ja annostelija. Monen monta puhelinsoittoa, sähköpostia ja turhaa lupausta myöhemmin nekin saapuivat – 20.9. – lähes kolme kuukautta alkuperäisen tilauksen jälkeen. Jos nyt saisin tehdä jotain toisin, en ainakaan tilaisi Vekas-kylpytynnyriä suoraan valmistajalta. Tilaisinko Vekas-kylpykuution silti? Ehkä, ehkä en. Tällä hetkellä Vekasin verkkokaupassa tuotteiden toimitusajaksi on merkitty 6 viikkoa, joka onkin realistisempi, vaikka edes siinä ajassa ei tuotteita meille toimitettu.

Kylpytynnyrin käyttöönotto

Monet paljuvalmistajat suosittelevat laittamaan paljun alle eristelevyä. Kysyin tätä erikseen Vekasilta ja sain vastaukseksi: ”Kova ja kantava alusta jos pitää tasoittaa niin sora on hyvä”. Kun kylpytynnyri saapui, oli sen mukana lyhyt ohje, jossa luki, että alla olisi hyvä olla eristelevy. Sitä ei nyt sitten oltu hankittu, sillä aikaisemmin valmistaja oli antanut erilaiset ohjeet eikä sitä sitten ehditty hankkiakaan. Paljun alla on ohjeen mukainen kova ja kantava alusta.

Paljun paikka tasoitettuna

Palju tuotiin pihan reunalle rahtina ja siitä me sen siirsimme itse rinnetonttia ylös kahden laudan muodostamaa alustaa pitkin vetämällä. Kahdestaan se saatiin paikoilleen vetämällä, mutta tyhjänkin kylpykuution nostaminen edes pieniä matkoja on todella haastavaa. Vinkki: varatkaa useampia nostajia paikalle!

Palju saapumassa pihapiiriin

Meillä kamiina asetetaan sivuun ja olimme toivoneet erikseen paljun mukaan pidemmät letkut, jotka ihme ja kyllä toimituksessa olivat mukana. Mukana tulleet letkukiristimet olivat todella heppoiset ja huonolaatuiset. Ensimmäisellä täyttökerralla ne vuotivat hieman kamiinan päästä, vaikka ne oli kiristetty aivan tappiin. Ennen toista täyttökertaa ne vaihdettiin jo järeämpiin kiristimiin, jollaiset ne olisi pitäneet olla jo alunperinkin! Poistoventtiiliin laitettiin ammattilaisten käyttämää putkimiehen teippiä, jotta varmistimme sen tiiviyden. Veden poistohana sijaitsee kuution alareunassa kamiinaan menevien letkujen alla ja tämä on hyvä huomioida jo kylpytynnyrin sijoituspaikkaa suunnitellessa.

Vaihdoimme itse jykevämmät letkukiristimet

 Letkujen kiinnittämisen ja veden poistoventtiilin/hanan kiinnittämisen jälkeen palju onkin käyttövalmis – ei muuta kuin vettä laittamaan. Me täytimme sitä hissukseen parin päivän aikana kaivosta vettä pumppaamalla. Kuivana kesänä kaivosta sai vain 100 litraa vettä kerralla, joten 1,5 päivän aikana taisimme pumpata lopulta muistaakseni 800 litraa vettä, loput lorottelimme hanasta (korvissa soi kolikkojen kilinä).

Kylpytynnyrin lämmitys

Vekas-kylpykuutiomme kokonaistilavuus on ilmeisesti 1700 litraa, mutta esim. kylpyhuonemarketin mukaan siihen menee vettä vain 1000 litraa käytössä. Epäilen kyllä tämän tiedon olevan virheellinen. Kylpytynnyrin lämmitykseen vaikuttavat luonnollisesti lämmitettävän veden lämpötila (meillä se on joko kylmää kaivovettä tai kylmää hanavettä), veden määrä (huomattava vaikutus kun harkitsee eri kokoisia kylpytynnyreitä), ulkoilman lämpötila sekä kamiinan teho.

Vekasin verkkosivujen mukaan ostamamme 40kW tulipesä eli ”tankki” on lämmittimien kiistaton kuningas. Suuren (1700 l) paljun lämmitysaika on noin kaksi tuntia ja pienempi pitäisi lämmitä jopa nopeammin. Perinteisen vesivaipan lisäksi tulisijan yläpuolella vesivaippa on kolminkertaisena. Savukaasuja kierrätetään tulipesän sisällä, jolloin lämmöstä saadaan maksimaalinen hyöty.

Tämä on kokemuksiemme mukaan totta. Olemme lämmittäneet omaa 1700 litran vetoista kylpytynnyriämme ainoastaan kesällä/alkusyksystä kun ulkolämpötila on ollut 10-25 astetta, vesi on aina lähtötilanteessa ollut kaivokylmää. Lämmitysaika on ollut noin 1,5-2 tuntia. Puita kuluu keskimäärin kaksi täyttä pesällistä eli meidän mittayksiköllämme noin 1,5-2 perinteistä puukorillista.

Veden lämmittäminen on taitolaji. Se lämpiää pinnalta ja alaosa pysyy kylmänä, siksi on olennaisen tärkeää sekoittaa vettä lämmityksen aikana useasti (meillä on käytössä Tokmannista ostettu lasten muovilapio, monet käyttävät esim. muovista melaa). Lämpömittaria on hyvä seurata. 30 asteen jälkeen kannattaa ruveta olemaan tarkkana, sillä vettä ei saisi päästää liian lämpimäksi ja se todella nopeasti pomppaa 35:stä yli 40 asteen. Me onnistuimme kerran lämmittämään paljun ihmiskattilaksi, 42 asteeseen ja se tuntui jo aivan liian kuumalta. Kun paljun saa mukavan 38-39 asteen lämpöiseksi pysyy se siinä melko mukavasti itsestään mikäli ulkoilma ei ole kovin kylmä (talvella varmasti eri asia). Meillä on hohkaava hiillos ja korkeintaan yksittäinen klapi enää palanut kylpyvaiheessa ja lämpöä on riittänyt mukavasti pariksi tunniksi.

Vinkkejä paljun ostoa harkitseville: pohdi tarkkaan tarvitsemasi tilavuus, joka vaikuttaa käyttökustannuksien lisäksi myös lämmitysaikaan. Satsaa kunnon kamiinaan niin säästät lämmitysajassa ja polttopuissa.

Terassin ja kaiteen rakentaminen kesken

Kylpytynnyrin veden vaihto

Kylpytynnyrin tyhjentäminen on ihan oma operaationsa. Meillä se on tehty vielä toistaiseksi väliaikaisilla ratkaisuilla, eli veden poistohanaan on kiinnitetty vesiletku (paloletkun tapainen) ja vesi juoksutettu putkea pitkin rinnettä alas ja suoraan viemäriverkostoon. Letku on joka kerran kiinnitetty erikseen ja rullailtu auki nurmikolle. Ehkä tulevaisuudessa joskus kiinnitämme kiinteän letkun ja kaivamme sen maahan, kun kovin syvälle sitä ei nurmikon alle tarvitse edes asettaa. Paljusta poistettava vesimäärä on aika iso, eli harvalla niin monta kukkapenkkiä pitää kastella, että kaiken veden saa niille juoksutettua. Tämä on hyvä huomioida paljun hankintaa suunnitellessa.

Joidenkin ohjeiden mukaan vesi pitäisi vaihtaa jokaisen käyttökerran jälkeen, jotkut polskivat samassa vedessä huoletta lukuisia kertoja ja pitkiä aikoja. Veden vaihtotiheyteen vaikuttaa monet asiat – alkuperäisen veden puhtaus (kraanasta vai järvestä), paljuilijoiden puhtaus (käyväthän kaikki pesulla ennen paljuilua), puhdistustoimenpiteet (happitabletit, klooritabletit, suodattimet jne) ja varmaan monet muut ulkoiset tekijät auringonvalosta lähtien.

Meillä on paljussa polskittu ainoastaan oman perheen kesken, käyty pesulla ennen ja vesi on lähtötilanteessa ollut puhdasta. Vesi on tuntunut vallan puhtaalta muutamien polskintakertojenkin jälkeen, mutta kovin suurta kokemusta ei vielä ole. Tänä kesänä olemme pelanneet hieman varman päälle vielä ja vaihtaneet vettä useammin. Koska saimme tilaamamme happitabletit vasta syyskuussa, emme niitä päässeet vielä testaamaan. Niiden avulla samaa vettä voi käyttää useamman kerran – ainakin teoriassa ja meidän toiveissa. Meillä ei ole paljun lähellä sähköä, eli erilaiset suodattimet eivät olleet meille vaihtoehto. Ensi kesänä pääsemme testaamaan hommaa lisää.

Kylpytynnyrin huolto

Itse palju on hyvä putsata jokaisen tyhjennyskerran jälkeen. Pesuaineita ei pidä käyttää, me on toistaiseksi putsattu rätillä ja vedellä. Kamiinasta pitäisi luonnollisesti myös tyhjentää tuhkatkin. Muuten muovinen kylpytynnyri on helppohoitoinen.

Kylpytynnyrin kustannukset

Vekas-kylpykuutio ilman puupanelointeja, muovikannella, isolla 40kW kamiinalla, piipunsuojalla, happitableteilla ja tablettien annostelijalla tuvalle rahdattuna maksoi meille 2 250 €, lisäksi haaviin ja veden sekoituslapioon taisi mennä 10 €. Maan pohjatöihin ei mennyt rahaa, kamiinan alle asetettuihin betonilaattoihin taisi mennä parikymppiä.

Alueemme vesimaksu on 1,38 €/m3 ja jätevesimaksu on 2,18 €/m3. Jos paljun täyttäisi kokonaan (kylmällä) kraanavedellä, tulisi yhdelle täyttökerralle hintaa noin 5 € jätevesimaksuineen. 

Uusi terassijatko peittää alleen paljun letkut yms. Kuvassa kaiteet vielä puuttuvat osittain.

Millaista on olla paljussa?

Tiedätkö sen tunteen, kuinka ihanaa on rentoutua lämpimässä kylvyssä? Palju on vielä parempi. Voit nauttia siitä rentouttavasta tunteesta yhdessä esim. puolisosi tai ystäväsi kanssa – ja ilman, että polvet tai hartiat ovat jatkuvasti veden pinnan yläpuolella. Parhaimmillasi istut suoraan tähtitaivaan alla, vaikka on kokemus kirkkaana kesäyönäkin yhtä ihana.

Vekas kylpykuution lyhyt arvostelu

Vekasin kylpykuutio on syvä (kylpijät ovat ns. tuulen suojassa) ja istuimet todella matalalla. Omaan makuun ne voisivat olla hieman korkeammalla ja hieman syvemmät, jolloin vettä tarvitsisi vieläkin vähemmän ja istumamukavuus paranisi. Muovi on materiaalina ensituntumalta hyvä ja 40kW:n kamiina tehokas. Muovinen kansi on hieman hankala ottaa pois tai laittaa paikoilleen, meidän lapsiperheessä se toimii myös hyvänä turvaseikkana. Parasta Vekasin kylpykuutiossa: tehokas kamiina ja erittäin tilava kylpykuutio. Huonointa aivan surkea asiakaspalvelu ja yksityiskohtien laatu (mm. letkujen kiinnikkeet). Toivottavasti tästä kirjoituksesta on hyötyä jollekin paljun hankintaa harkitsevalle, itse en vastaavia kirjoituksia moniakaan löytänyt aihetta googletellessani. Mikäli olet blogikirjoitukseeni päätynyt vastaavassa tilanteessa ja kirjoituksesta on sinulle hyötyä tai jäit kaipaamaan vielä jotain tietoa, jätä viestiä kommenttiosioon.

Testi-istumassa paljun saavuttua

Pahoitteluni huonoista kuvista - jostain syystä kaikki kännykästäsni ja kamerastani tallentamat paljukuvat ovat kadonneet tietokoneeni kansioviidakkoon. Mikäli niitä löydän myöhemmin, käyn päivittämässä tätä blogipostausta.

Siivouspäivä

Talon kovia kokenut pääty maalattiin kokonaan (Tikkurilan punaisella Vinhalla) ja nyt se odottaa enää ikkunan valmistumista. Josko sen jälkeen ei tarvitsisi tälle seinustalle tehdä mitään suurta seuraaviin vuosiin?

Terassin kaidetta valmistui seuraava palanen, lisäksi koko kaide maalattiin toiseen kertaa Tikkurilan valkoisella Vinha-maalilla. Keskeneräisestä ulkoasustaan huolimatta terassi on jo käyttökelpoinen ja siitä on nopeasti muodostunut pihapiirin keskus.

Liiteri-huussin kohtalo on mietittynät pidempään. Kunnostetaanko vanha, rakennetaanko uutta? Olen  varmasti jo kolme kertaa tehnyt eri päätöksen asian suhteen - viimeksi taisin päätyä uudisrakennukseen ja pohdin Porin Puupoikien ja Masterhousen valikoimien väliltä. Nyt kuitenkin tulin taas toisiin ajatuksiin ja sain jopa isännän suostumaan. Suunnitelmissa on sittenkin korjata vanhaa, vaikkei liiteri nyt mikään kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus olekaan. Käytännössähän suunnitelma tarkoittaa, että katto ja seinät puretaan pois ja rakennetaan kokonaan uudestaan, ainoastaan runko jää paikoilleen.

Kukkapenkki on päässyt aavistuksen rehottamaan

Pohjapiirustussuunnitelmia

Liiterin muuntaminen toimivaksi varastoksi ja huussin uusiminen on nyt aikataulutettu ensi kesälle (jotta talven aikana ehtii vielä muuttaa mieltä moneen kertaan), mutta pienet valmistelutyöt täytyy aloittaa joka tapauksessa jo tämän vuoden puolella. Tällä kertaa en ottanut kuvaa lähtötilanteesta, mutta kerrottakoon, että liiteriin ei mahtunut sisälle, sillä sinne on vuosien varrella vaan tungettu sisään kaikki vaan oviaukosta. Tyhjensimme noin peräkärryllisen verran käyttökelpoista puumateriaalia tiilirakennuksen yläkertaan ja toisen mokoman roskapuuta kaatopaikalle vietäväksi. Nyt liiteriin mahtuu astumaan sisään ja seuraavalla kerralla hommaa on aavistuksen helpompi jatkaa. Tämä siivouspäivä oli erittäin, erittäin pölyinen.

Uskokaa tai älkää, tämä on "jälkeen" kuva.

Myöskin tämä on aavistuksen surullinen "jälkeen" kuva

Uusiokäyttöön ja polttoon kelpaamatonta puumateriaalia. Kärryn nurkassa homehtuneita omenapuun paloja.

Kaiken aherruksen keskellä ehdimme myös rentoutumaan, grillailemaan ja saunomaan. Juniori yritti karkailla tielle (ai niin, myös aitatolpat maalattiin valkoisiksi), syödä puoliraakoja marjoja ja piti meidät muutenkin kiireisenä. Onneksi on päiväuniaika, jolloin voi pistää hösseliksi remonttiprojektien kanssa!

Hullua huhkimista

Olemme raataneet tuvalla tavallista enemmän, vaikka mihinkään ei olisi kiire. Ensi viikonloppuna tuvalle on tulossa vieraita ja huhkimiseen tulee väkisinkin pieni tauko.


Maalasin kuistin seinät Tikkurilan Vinha-maalilla ulkoa ja nyt vaihdettujen ikkunoiden, uusien ikkunapuitteiden ja uuden katon kanssa se näyttää aivan uudelta.

Ennen

Jälkeen

Terassi sai jo noin puolet kaiteesta, loppujen urakointi on vielä edessä. Toki terassin alaosan laudoitus on vielä myös työlistalla, mutta se on enemmän esteettinen asia kuin turvallisuusasia, joten taaperoperheessä kaide tietenkin meni työlistalla ensimmäiseksi.

Maanmuokkaushommiin päästiin perinteisin työvälinein. Kuokan, lapion ja haravan avulla tämä terassin vieressä ollut rinne tasoitettiin/porrastettiin ja siihen on levitetty sora. Jotain ihanaa on luvassa lähiaikoina.

Ennen

Jälkeen

Maan korkeuseron hahmottaa paremmin tästä kuvasta

Helteinen juhannus

Aivan upea helteinen juhannussää hemmotteli meitä tänä vuonna ja pienet sadekuurot juhannuspäivänä eivät haitanneet tunnelmaa lainkaan. Remonttiflow oli (isännällä) niin kova, että edes juhannuksena ei maltettu vaan olla - useat projektit etenivät vauhdilla pitkän viikonlopun aikana.

Viisi vuotta sitten Porin Puupoikien asentaman saunarakennuksen terassi oli ruvennut nitisemään ärsyttävästi (ja naulat nousivat jatkuvasti ylös laudoista). Naulapyssyllä kiinni lyödyt melko ohuet terassilaudat menivät vaihtoon ja samalla ne muuttuivat poikittaisista lyhyistä laudoista pitkittäisiksi ja uuden terassin mukaan samansuuntaisiksi. Alkuperäiseen koolaukseen ainoastaan lisättiin poikittaiset lankut.

Kuvaaja oli liian hidas ja terassi oli kuvaushetkellä jo melkein valmis.

[Saunan lauteilla istuessani mietiskelin myös, että lienee aiheellista kirjoittaa uusi arviointi rakennuksesta nyt viiden käyttövuoden jälkeen - aikaisempi kirjoitukseni taitaa olla blogini luetuimpia postauksia edelleen]

Muutama viikko sitten valmistunut terassi on jo auringossa kuivunut ja muuttanut väriään vihreästä ruskeammaksi. Kunhan kesä on koko terassia tarpeeksi kuivatellut, on se tarkoitus käsitellä keloharmaalla terassiöljyllä.

Viimeinen lista seinän raosta puuttuu, muuten vastaava mestari hyväksyy uuden päiväunipaikan

Terassiprojekti jatkuu kaiteiden rakentamisella ja reunojen viimeistelyllä

Puutarhaprojekti edistyy kaiken muun rakentamisen ohella. Valtava määrä kurtturuusua, koristevattua sekä pari isoa koristepensasta (angervoa?) on raivattu pois. Kurtturuusujen poisto ei liittynyt lainsäädäntöön vaan siihen, että se pirulainen leviää pitkin pihaa ihan loputtomasti ja niitä piikikkäitä puskia on joka nurkalla. Koristevatut ovat villiintyneet jo vuosia sitten ja niiden ylivoimasta johtuen ne kaksi nättiä koristepensasta olivat kasvaneet täysin vinoon kurkotellessaan valoon vattujen alta. Jätimme siistin rivin koristevattua näkösuojaksi naapurin suuntaan, mutta nekin leikattiin keväällä lyhyeksi. Vielä kestää muutama viikko, ennen kuin näkösuoja on taas kasvanut entiselleen (anteeksi naapurit!). Osa raivatusta maasta on jo myllerretty ja juurakoita kaivettu pois, osa on vielä muokkaamatta.

Uutta nurmikkoa tulee varmaan 5 metrin levyinen alue

 Kuistin ikkunoiden ympärille vaihdettiin vihdoin uudet laudat, jotka maalasin Ottossonin pellavaöljymaalilla (kittivalkoinen) jo viime syksynä. Viimeinen maalikerros tulee vielä nyt paikalla, jotta ruuvit menevät piiloon. Samalla loputtoman pitkälle to-do-listalle tuli näiden kahden pikkuseinän maalaus punaisella.

Vaikka juhannus kuulostaa hyvin työntäyteiseltä (ja sitä se olikin), ehdimme myös nauttia juhannustunnelmasta ja -herkuista.

 

Kävelyillä pitkin kirkonkylää bongailin inspiraatiokuvia puhelimeeni talteen.

Tämä aitamalli ja -väritys on alueelle tyypillinen, pientä variaatiota on mm. lautojen leveydessä

Aivan ihana kukkaistutus. Voiko sievempää postilaatikkoa ollakaan? Vielä lempiväriseni.

Keskustelimme juhannuksena, onko vanha talo koskaan valmis? (Ei). Pohdiskelin, kuinka pitkä lista olisi, jos sellaisen tekisin - ajatuksena, että milloin tupa on valmis. Pitkähän se olisi. Mahdottoman pitkä. Mutta vanhan talon omistamisessa ja korjaamisessa tärkeintä ei ole päästä perille nopeasti vaan se matkanteko. Pitäisi vaan oppia nauttimaan välillä siellä keskeneräisyyden keskellä, jottei polta itseään loppuun.

Terassin kulma, vesimittarikaivo ja tiilirakennuksesta löytynyt tonkka. Näille nurkille suunnittelen jotain ihanaa.

Terassin rakentaminen

Kesä on virallisesti alkanut ja tohina tuvalla totutun tapaista. Valitettavasti tämä kesäkausi alkoi ikävällä yllätyksellä, kun kiristynyt ilmajohto oli repäissyt meiltä sähköt irti ja samalla palan seinästä. Vielä korjaajaa ei ole tilattu paikalla kun on selvitelty vakuutusasioita. Sähköyhtiö ei luonnollisestikaan pääse kytkemään sähköjä takaisin ennen seinän korjaamista, joten tupa on käyttökelvoton :( Olemme käyneet päiväseltään piipahtamassa tuvalla lähinnä pihahommia tekemässä. Harmillisesti laudat ovat halkeilleet niin pahasti, ettei niitä voi enää uusiokäyttää. Lämpimät kiitokset kuuluvat kuitenkin naapureille, jotka aamuvarhain ikävästä tilanteesta meille heti ilmoittivat.

Tähän näkyyn naapurit heräsivät

Isäntä sai tänä kesänä vihdoin toteuttaa pitkään haaveilemansa terassin, josta tulikin oikein komia. Kaide rakennetaan joskus myöhemmin ja terassi käsitellään puuöljyllä lautojen hieman kuivahdettua. Tällä kertaa kaikki puumateriaali haettiin Byggmaxista, jossa tuntuu olevan paras hinta-laatusuhde puumateriaaleissa.

Mallailua, mikään ei ole vielä kiinnitetty

Terassin jalkoina käytettiin maahan kierrettäviä metallijalkoja, saunatuvan päädyssä betonilaattoja.  Terassin hinnaksi on tähän mennessä tullut (laudat, lankut, ruuvit) 390 €, terassin koko on noin 4,10 x 3,10 eli noin 12 m2. Terassin alapuolen piilottaminen laudoilla/rimoilla, terassin öljyäminen sekä kaide tulevat luonnollisesti tähän vielä päälle myöhemmin kesällä.

Sehän yltää melkein tuvalle asti

Isäntä töissä. Takana näkyy puoliksi leikattu voikukkapelto.

Katto-Kassinen ja emäntä

Näkymä naapuriin on poikkeuksellisen avoin kaadettuamme isot ruusupuskat - koristevatut eivät ole vielä ehtineet kasvaa tälle kesälle.

 Valmista tuli, ensi kerralla grillaillaan pitkän kaavan kautta ja istutaan iltaa uudella terassilla!

ps. viimeisessä kuvassa emäntä esittelee taka-alalla parasta puoltaan pihatöitä tehdessään.