Helteinen juhannus

Aivan upea helteinen juhannussää hemmotteli meitä tänä vuonna ja pienet sadekuurot juhannuspäivänä eivät haitanneet tunnelmaa lainkaan. Remonttiflow oli (isännällä) niin kova, että edes juhannuksena ei maltettu vaan olla - useat projektit etenivät vauhdilla pitkän viikonlopun aikana.

Viisi vuotta sitten Porin Puupoikien asentaman saunarakennuksen terassi oli ruvennut nitisemään ärsyttävästi (ja naulat nousivat jatkuvasti ylös laudoista). Naulapyssyllä kiinni lyödyt melko ohuet terassilaudat menivät vaihtoon ja samalla ne muuttuivat poikittaisista lyhyistä laudoista pitkittäisiksi ja uuden terassin mukaan samansuuntaisiksi. Alkuperäiseen koolaukseen ainoastaan lisättiin poikittaiset lankut.

Kuvaaja oli liian hidas ja terassi oli kuvaushetkellä jo melkein valmis.

[Saunan lauteilla istuessani mietiskelin myös, että lienee aiheellista kirjoittaa uusi arviointi rakennuksesta nyt viiden käyttövuoden jälkeen - aikaisempi kirjoitukseni taitaa olla blogini luetuimpia postauksia edelleen]

Muutama viikko sitten valmistunut terassi on jo auringossa kuivunut ja muuttanut väriään vihreästä ruskeammaksi. Kunhan kesä on koko terassia tarpeeksi kuivatellut, on se tarkoitus käsitellä keloharmaalla terassiöljyllä.

Viimeinen lista seinän raosta puuttuu, muuten vastaava mestari hyväksyy uuden päiväunipaikan

Terassiprojekti jatkuu kaiteiden rakentamisella ja reunojen viimeistelyllä

Puutarhaprojekti edistyy kaiken muun rakentamisen ohella. Valtava määrä kurtturuusua, koristevattua sekä pari isoa koristepensasta (angervoa?) on raivattu pois. Kurtturuusujen poisto ei liittynyt lainsäädäntöön vaan siihen, että se pirulainen leviää pitkin pihaa ihan loputtomasti ja niitä piikikkäitä puskia on joka nurkalla. Koristevatut ovat villiintyneet jo vuosia sitten ja niiden ylivoimasta johtuen ne kaksi nättiä koristepensasta olivat kasvaneet täysin vinoon kurkotellessaan valoon vattujen alta. Jätimme siistin rivin koristevattua näkösuojaksi naapurin suuntaan, mutta nekin leikattiin keväällä lyhyeksi. Vielä kestää muutama viikko, ennen kuin näkösuoja on taas kasvanut entiselleen (anteeksi naapurit!). Osa raivatusta maasta on jo myllerretty ja juurakoita kaivettu pois, osa on vielä muokkaamatta.

Uutta nurmikkoa tulee varmaan 5 metrin levyinen alue

 Kuistin ikkunoiden ympärille vaihdettiin vihdoin uudet laudat, jotka maalasin Ottossonin pellavaöljymaalilla (kittivalkoinen) jo viime syksynä. Viimeinen maalikerros tulee vielä nyt paikalla, jotta ruuvit menevät piiloon. Samalla loputtoman pitkälle to-do-listalle tuli näiden kahden pikkuseinän maalaus punaisella.

Vaikka juhannus kuulostaa hyvin työntäyteiseltä (ja sitä se olikin), ehdimme myös nauttia juhannustunnelmasta ja -herkuista.

 

Kävelyillä pitkin kirkonkylää bongailin inspiraatiokuvia puhelimeeni talteen.

Tämä aitamalli ja -väritys on alueelle tyypillinen, pientä variaatiota on mm. lautojen leveydessä

Aivan ihana kukkaistutus. Voiko sievempää postilaatikkoa ollakaan? Vielä lempiväriseni.

Keskustelimme juhannuksena, onko vanha talo koskaan valmis? (Ei). Pohdiskelin, kuinka pitkä lista olisi, jos sellaisen tekisin - ajatuksena, että milloin tupa on valmis. Pitkähän se olisi. Mahdottoman pitkä. Mutta vanhan talon omistamisessa ja korjaamisessa tärkeintä ei ole päästä perille nopeasti vaan se matkanteko. Pitäisi vaan oppia nauttimaan välillä siellä keskeneräisyyden keskellä, jottei polta itseään loppuun.

Terassin kulma, vesimittarikaivo ja tiilirakennuksesta löytynyt tonkka. Näille nurkille suunnittelen jotain ihanaa.