Uusia kenkiä ja pokia - kevät on saapunut!

Kevään ensimmäinen visiitti tuvalle osui huhtikuun alulle. Purimme rinteen puoleisen seinän vuorilaudoituksen, jotta rakennusentisöijä pääsee kengittämään rakennuksen. Alimmasta hirrestä ei ole enää paljoa jäljellä, käytännössä se katoaa pölynä ilmaan. Toiseksi alimmassa hirressä oli keskellä hirttä pieni lahokohta, mutta muuten seinä näytti hyvältä. Pelkona oli, että seinästä olisi löytynyt isoja ikäviä yllätyksiä. Pieni iloinen yllätys sen sijaan oli puukolla yhteen hirteen kevyesti nimi kaiverrettu "Alpo". Täytyykin muistaa kaivertaa omat merkit jonnekin odottamaan seuraavaa löytöretkeilijää.

 

Rinteen puoleisen seinän vuorilaudat on poistettu. Ikkunoissa on edelleen levyt.

Vuorilaudat ja rimat edustivat montaa eri aikakautta. Oli lautaa ja lankkua, 22 mm paksuista ja 25 mm paksuista. 150 mm leveää ja 120 mm leveää. Rimoja oli 50 mm ja 75 mm. Kaikki sulassa sovussa sekaisin keskenään. Valitettavasti puumateriaali on kärsinyt vuosien saatossa ja materiaalista oletettua pienempi osa on käytettävissä uudelleen. Suunnitelmissa on kuitenkin hyödyntää muualla se materiaali, mitä ei kannata seinään laittaa takaisin. 

 

Osa rimoista oli hieman leveämpiä. Kuvassa parhaan kuntoisia rimoja.

Korvaushirret ostettiin tori.fi:n kautta Punkalaitumelta ja ne kuljetettiin pitstopin kautta tuvalle pääsiäisenä. Hirsien alkuperästä ei ole tietoa, mutta vanhoja ne ovat (kuten Museovirasto vaatii). Todennäköisesti jostain vanhasta riihestä tms. purettu. Kengitystyö alkaa sään salliessa heti pääsiäisen jälkeen tai viimeistään seuraavalla viikolla.

 

"Kengät" saapuivat työmaalle. Isoin hirsi päätynee muuhun käyttöön kuin seinään.

Yhdessä hirressä oli pieni läikkä tapettia - hirret eivät olekaan lähtöisin riihestä!

Kevät toi myös entisöidyt ikkunanpokat. Kerron niistä myöhemmin!