Mukulakiviä sokkelin viereen

Tuvan toisella puolella on selkeä kivijalka, toinen puoli on puolestaan maavarainen. Maata ja kasvillisuutta - eli rikkaruoja - oli koko talon ympärillä niin paljon, että kivijalkaa tuskin edes näki. Halusin siistiä talon ympäryksen latomalla mukulakiviä sokkelin viereen. Kaivoin ensin maata pois ja kannoin sen jälkeen mukulakiviä paikoilleen. Vain se maavarainen puoli talosta on käsittelemättä.

Mukulakivet tilasin Viherpihalle-sivuston kautta. Tilasin kiviä 3,5 tonnia perjantaina ja jo maanantaina ne toimitettiin pihalleni. Sähköpostiin vastattiin myös erittäin nopeasti, joten tätä paikkaa voi palvelun puolesta suositella. Tilasin 10-15 cm kokoisia mukulakiviä, jotka olivat aavistuksen ajattelemaani suurempia. Osa kivistä oli niin isoja, että on vaikea ymmärtää miten ne millään olivat 15 cm jostain suunnasta katsottuna. Ladoin isoimmat kivet alimmaiseksi, joten tässä projektissa niistä ei ollut haittaa. Tilasin kiviä runsaasti, sillä hinnat olivat hyvin edulliset. Olin aikaisemmin etsinyt eri rautakauppojen verkkokaupoista mukulakiviä ja keskimäärin ne maksoivat siellä 130-150 € / suursäkki eli 900 kg. Rahti oli yleensä 130 € tuohon päälle. Viherpihalle-sivuston kautta tilattuina mukulakivet maksoivat kuitenkin vain 50 € / 1 000 kg irtotavarana (ei säkeissä - säkitettynä hinta oli hieman korkeampi) ja rahtikin Päijät-Hämeeseen oli vain 50 €. Näillä hinnoilla uskalsin siis tilata kiveä runsaasti, jotta varmasti riittää. Ja kyllähän se näyttää riittävän hyvinkin. Yksi pitkä seinusta enää tekemättä ja kivikasa on hädin tuskin lähtenyt pienenemään. Nyt pitää siis ideoida kaikkea muutakin näistä kivistä, sillä niitähän riittää.

Pääty kaivinkoneen jäljiltä, ennen varsinaista lapiohommaa

Pääty lapiohommien ja kivien kantamisen jälkeen

Talon pääty oli viime syksyisten maanmuokkaustöiden jäljiltä sangen räjähtänyt ja kestää tovin, että sen saa siistiksi muuenkaan. Kivijalka on tien puolella normaali, mutta rinteen puolella sitä ei enää ole. Talon nurkka on suoraan maan päällä, mitään kunnon kivijalkaa siellä ei näyttäisi enää olevan. Nurkkalaudat ovat kosteuden ja ajan vaurioittamat varsinkin alareunoista. Täytyy etsiä sopivaa korjauslautaa, josko ainakin rinteen puoleisesta nurkasta voisi korjata alareunat.

Tien puoleisella sivulla kaivettu maata pois

Tien puoleinen sivu ja pääty siistitty

Tien puoleinen sivu ja pikkueteisen reunat saaneet mukulakiviä sokkelin viereen

Kivihommia

Sammaleen ja ruohon alta paljastui liuskekiviä

Pikkueteinen

Metrin korkuisen rikkaruohoviidakko poistettu, renkaaseen ripoteltu keltasauramon ja päivänkakkaran siemeniä

Siistimpi pihapiiri

Kivihommat alkoivat kaivonrenkaan kaivamisella esiin. Siistin sen ympärystän ensimmäisenä ja istutin renkaaseen Luontoportilta saamiani (kiitos!) kukan siemeniä: keltasauramoa ja päivänkakkaraa. Ehdin lapioida myös pikkueteisen vierustan sekä asetella mukulakiviä. Kohtuullisen raskaat lapiohommat eivät päättyneet tähän vaan kaivoin esiin sammaleen ja nurmikon alta liuskekivet, jotka asettelin sisäänkäynnin eteen.

Miten jättitatarista pääsee eroon?

Tänä kesänä olen aloittanut armottoman taistelun jättitataria vastaan. Tänään pääsin vihdoin saunan vieressä olevan alueen siistimisen kimppuun. Muutama pieni tatar, helppo homma. Vai oliko?

Kesän kukkaloistoa

Ihanat pionit eivät ole vielä puhjenneet kukkaan, mutta puutarhassa on silti enemmän ja vähemmän näyttäviä kukintoja havaittavissa.

Saunaan (jonka ovet ovat nyt saaneet väriä pintaan) mennessä huomasin pihassani vieraan. Pyyhe päällä viipotin pitkin pihaa hakemaan kännykkää, jotta sain tämän suloisen piikikkään kuvattua.

Villa Onnianni

Olen seurannut muutamia blogeja jo vuosia, Villa Idur on yksi ehdottomista suosikeistani. Blogi keskittyy saaristossa sijaitsevan vanhan kalastajatilan entisöintiin. 

Viimeisin varsinainen muodonmuutos asenteella "Pelastetaan vanhat talot" on tapahtunut Villa Idurin venevajalle. Suuren suuri ihailu tätä projektia kohtaan, ei varmasti kovin moni olisi vastaavaan ryhtynyt. Villa Idurin väeltä pitäisi saada hieman sparrausta tiilirakennuksen pelastamiseen, sillä se on tähän mennessä tuntunut aivan mahdottomalta tehtävältä. Ei pitäisi tuntua enää noiden kuvien jälkeen!

 

Kuva: ruutukaappaus Villa Idur -blogista

Toinen suosikkiblogeistani on hyvin eri aiheinen, Oli ennen onnianni. Nykyään Amerikassa asuva suomalainen Anni kirjoittaa elämästään hauskalla tavalla. Olen seurannut Annin ja hänen miehensä elämänvaiheita jo ajoilta, jolloin blogi oli toisenniminen, osoite oli tuolloin sounot.blogspot (vieläkin välillä sen vahingossa näppäilen). Ilokseni uusimmassa postauksessa Anni on innostunut tekemään tarjouksen mökistä Kansasissa. Pidetään peukkuja, että tarjous hyväksytään. Vaikka mökki ei ihan historiallisen vanha ole, lienee luvassa hauskoja remonttipostauksia lähitulevaisuudessa.

Kuva: Oliennenonnianni.com

Inspiraatiokierros

Kutsuin itseni kylään Nummi-Pusulaan perjantaina ja sain ihailla ystäväni "pelastetaan vanhat talot" -projektia, joka on vielä pelastamisen alkuvaiheessa. Upea iso pihapiiri, jossa järjetön määrä marjapensaita. Rakennuksessa itsessään paljon alkuperäistä pintaa, vaikka luonnollisesti vuosien kerrostumiakin on korjauspuolella näkyvissä. Siitä talosta tulee vielä upea, olen nähnyt saman henkilön aikaisemman pelastusprojektin lopputuloksen! Olin niin innoissani vierailusta, etten muistanut ottaa kuvia kuin nämä muutamat.

Kunnon portaat! Näissä on tunnelmaa

Kuistin ikkunat ovat ihastuttavan muotoiset

Jatkoin kierrostani seuraavaan kyläpaikkaan, jossa naapurin maatalon kissa tuli kyläilemään ja ihastuin siihen koko sydämestäni. Pikkukissa oli seurallinen kuin mikä ja olisin voinut adoptoida sen siltä istumalta mukaani <3

Mun uusi kaveri

Tämä projekti mulla on vielä täysin aloittamatta tuvalla. Rehua kasvaa jos jonkinlaista aivan kivijalassa kiinni. Hyvä muistutus, että tämäkin projekti pitää aloittaa jossain vaiheessa.

Sama värimaailma about, joka on tulossa pihasaunaani

Ajelin toisesta kyläpaikasta omalle mökilleni varsinaista maaseutureittiä ja nappasin matkalla muutaman tunnelmakuvan. Hellesäässä, auringonpaisteessa ajellessani fiilistelin hetken jopa Iskelmä-radiota, kunnes biisivalinnat kävivät asteen liian oudoiksi ja palasin tutuimmille radioaalloille.

Idyllinen kyläkauppa

Sireeniaita, jonka pituus oli varmaan parisataa metriä ja korkeus myös päätä huimaava. Parkkikiekko heijastuu hienosti.

Olisikohan tämä city ollut Karkkila?

Vanha paloasema olisi myynnissä. Siinä kenties mielenkiintoinen pelastuskohde jollekin?

Tuvalla jatkuivat maalaustalkoot. Kadonnut maalipurkki löytyi. Nyt niitä on kaksi. Kuinka arvattavaa, onneksi tällaisella ei-sävytetyllä maalilla on palautusoikeus. Sunnuntain sadesää yllätti ja mökkeily jäi sikseen. Parempia kesäsäitä odotellessa.

Kadonnut maalipurkki ja sen tilalle ostettu uusi maalipurkki.

Muutama yksityiskohta pihasaunasta ehti saada valkoisen värin pintaansa.

Kesäkausi avattu

Ihana kesämaisema mökkimatkalla

Kukat omasta puutarhasta. Pöytäliina sopii täydellisesti, kaipaisi vähäsen silitysraudan hellää kosketusta.

Viikonlopun viihteestä vastasi vaihteleva lp-kokoelma

Ensimmäinen kunnollinen kesäviikonloppu tuvalla oli rentouttava. Putkimies oli käynyt tekemässä vesi- ja viemäriasennukset, joten nyt sauna on käyttökunnossa. Ensimmäiset löylyt otettu ja erittäin hyvä kokemus - ihana sauna! Käsittelin lauteet Tikkurilan Supi saunavahalla, väri harmaa. Luulen Tikkurilan tuotekehittelijöiden luoneen kieli poskessa värisävyn "likainen", joka jostain syystä meni läpi johtoportaasta. Epätoivoiset markkinointi-ihmiset sitten nimesivät likavärin uudestaan "harmaaksi". En tiedä saako tuota saunavahaa laittaa kaksi kerrosta, mutta näin aion tehdä, josko sitten lopputulos näyttäisi harmaalta, eikä likaiselta. Kaiteet käsittelen vielä valkoiseksi. Seinät on käsitelty valkoisella Tikkurilan Supi saunasuojalla ja lattia Tikkurilan valkoisella Supi lattiaöljyllä.

Likaiset lauteet?