Olen piipahtanut tuvalla ainoastaan pari kertaa viemässä tavaroita koko kevään aikana. Vihdon säiden lämmetessä tarpeeksi ja aikataulujen joustaessa piti luvassa olla ensimmäinen viikonloppu mökillä. To-do -lista oli pitkä, keskittyen toki puutarhahommiin. Tämän kesän remontit ovat niin suuria, ettei niitä yksin viikonloppuna voi tehdä.
Saavuttuani tuvalle lastasin ruokia jääkaappiin, kunnes kamarin puolelta kuului kova pamaus ja helinää. Sekä minä että koira säikähdettiin toden teolla ikkunaa, joka päätti tehdä itsemurhan. Siivosin lasinsirpaleet, joita oli paljon ja laajalla alueella pitkin lattiaa.
 |
| Itsetuhoinen sisäikkuan |
Seuraavaksi ajattelin lämmittää puuhellaa, jotta saisin tupaa hieman lämpimämmäksi. Tähän aikaan vuodesta sisällä on kylmempi kuin ulkona. Puuhella ei vetänyt ollenkaan - ei sitten niin ollenkaan, vaikka pellit olivat apposen ammollaan. Erinäisten ovi-kiinni, ovi-auki, ikkuna-kiinni, ikkuna-auki toimenpiteiden jälkeen talo oli jo täynnä savua. Siirryimme koiran kanssa ulos hetkeksi raikkaaseen ilmaan, mutta tilanne ei hetkessä helpottanut. Kyse ei ollut pienestä tuprauttelusta, vaan koko talo oli valkoisenharmaana savusta, siis todella täynnä savua. Vielä muutama viikko sitten hellaa pystyi lämmittämään normaalisti. Voiko joku onneton naakka olla pesinyt tässä välissä piippuun?
Linnakallion tuvan uusi ominaishaju "savusauna" oli niin voimakas, että päätin jo tässä vaiheessa mökkeilyreissun jäävän yksipäiväiseksi. Ajattelin ennen kotiutumista hoitaa puutarha-askareet pois alta. Epäonni ei kuitenkaan päättynyt vielä tähän, sillä ruohonleikkuri ei käynnistynyt. Ei missään asennossa eikä millään ryyppymäärällä (ei koneen eikä käyttäjän). Nurmikko jääköön reheväksi, kunnes joku minua voimakkaampi saa koneen käyntiin tai ostan uuden.
 |
| Tunnollisesti palvellut ruohonleikkuri ei ollut yhteistyökykyinen |
 |
| Antaa ruohon kasvaa |
Tuuletellessani tupaa päätin tarttua ainoaan järkevään toimeen, puutarhakalusteiden käsittelyyn. Tuolit ja pöytä saivat Valtti-käsittelyn ja kestävät nyt toivottavasti taas hieman pidempään Suomen epäkiitollisessa ilmastossa.
 |
| Maalauspiste |
 |
| On siellä pöytälevynkin alla harkot, jalat oli irrotettu jo valmiiksi kuljetusta varten |
Kaikesta vastoinkäymisestä turhautuneena pakkasin koiran ja tavarat takaisin autoon ja ajelin kotiin päiväreissun jälkeen, edes saunaa en viitsinyt lämmittää. Ehkä ensi kerralla on parempi tuuri, tällaista tämä vanhan talon pelastaminen toisinaan on kun arkiaskareetkin tuntuvat hankalilta - saati sitten isommat rempat :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti