Purkuhommia osa 6

Kuten jo aikaisemmin varoitin - tänä kesänä ei muita päivityksiä taidakaan tulla kuin purkuun liittyviä. Tilanne näytti kuta kuinkin tältä (ensimmäinen kuva) kun vieraaksi saapuivat vanhempani. Isäni oli jo aikaisemmin halunnut tulla mukaan talkooavuksi ja nyt siihen oli mahdollisuus. Hän oli kyllä mahdottoman innokas purkamaan, eikä meinannut malttaa edes pitää taukoja.

Saunan katto oli pakko romahduttaa sisään ja purkaa sitä kautta

Kun autotalli oli suunnilleen purettu puuosista, oli vuorossa viimeisen osion eli pukuhuoneen ja saunan puuosien (ml. katto) purku. Työleiriapulaisen kanssa keskityttiin puuosien purkuun ja lajitteluun. Iso kiitos purkuavusta!

Vihdoin KAIKKI puumateriaali oli purettu ja lajiteltu pois kuljetettavaksi. Jotta työmaalle saatiin lisää tilaa, vietiin vieraiden lähdettyä kuormia pois, kunnes kaikki puu oli poissa. Käytiin myös yksi keikka heittämässä sekajätettä sorttiasemalle ja harmittelin jälleen kerran laskua - kuutio sekajätettä maksaa 30 €. Kotipuolen lajitteluasemalla se maksaa vain 10 €. Meillä on kaikki jäte lajiteltu todella tarkkaan, joten sekajätettä tuli minimaalisen vähän. Suurin osa oli tällä kertaa lasivillaa ja sekalaisia sattumia - sekä yläkerrassa olleet muovimatot.

Jäljellä työmaalla on enää vain tiiltä ja laastia. Ja sitähän riittää. Onneksi tiilille on löytynyt useita uusiokäyttäjiä, joten ne jatkavat elämäänsä muissa käyttötarkoituksissa tämän jälkeen, mm. kasvihuoneen lattiana, kukkapenkin reunuksina sekä lukuisissa muissa kohteissa. Tiilien kantoapuna tässä vaiheessa purkutyötä oli appiukko, joka oli yksi tärkeä käsipari lisää tässä joksenkin raskaassa hommassa!

Tiiliä kasattu lähtövalmiiksi mahdollisimman lähelle tietä

Ensimmäinen iso kuorma lähtenyt ja työmaa näyttää (hetkellisesti) lähes tyhjältä :D

Päheet museot Hämeenkoskella ja purkuhommia osa 5

Hämeessä vietetään Päheet museot -teemaviikkoa ja Hämeenkosken kotiseutumuseolla avautui uusi pioneeriteemainen näyttely. Avajaisten yhteydessä Hämeenkosken mieskuoro lauloi museon piha-alueella tuskaisan helteen helliessä yleisöä.

Meillä loman ensimmäisestä viikonlopusta nautittiin kuoromusiikin ohella mm. uimarannalla sekä grillaamalla herkkuja. Sunnuntaina pistettiin taas tuulemaan purkutyömaalla ja käytännössä purettiin koko autotalli. Jostain syystä viimeinen kuva jäi taas ottamatta.

Viimeisen kuvan jälken vielä koko tuo entinen välikatto purettiin ja lankut + laudat pinottiin syrjään. Nyt on suurin osa tiilistäkin jo purettu, eli on aika uusia purkutavarakirppiksen ilmoitus.

Purkuhommia osa 4

Jatkuuhan tämä purkuprojektikin. Ei ole maaliviiva vielä edes näkyvissä. Kaksi ikkunaa onnistuttiin poistamaan tiilirakennuksesta ehjänä ja ne on molemmat myynnissä tori.fissä. Isompi on mitoiltaan (karmeineen) 137 x 89 x 14 ja pienempi (karmeineen) 81 x 50 x 17.

Viikonloppuna saatiin purettua viimeiset puuosat kakkoskerroksesta sekä lapioitua purueristettä pois kolme peräkärryllistä. Purua lienee vielä lattian keskiosassa, mutta suurin osa on jo poissa. Myös Porin Matti irrotettiin onnistuneesti ja piippuakin purettiin hieman taas lisää.

Tiilistä on tosiaan ilmoitus tori.fissä ja purkutavarakirppiksellä. Yksi setti niitä onkin jo noudettu, mutta vielä riittää. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ja kerron mielelläni lisää.

Purkuhommia osat 2 ja 3

Viikko sitten purkuhommat jatkui. Yllättävän tiukassa laudat, lankut ja levyt on kiinni ottaen huomioon, että toisaalta rakennus jo romahti itsestään. Tähän vaiheeseen rakennus saatiin purettua toisen purkuviikonlopun jälkeen.

Hommat jatkui tänä viikonloppuna ja lopputulokseen voi olla melkoisen tyytyväinen. Vaarallisin osuus suunnilleen ohi, edessä raskaampi osuus. Tänään laitoin myös purkutavarakirppikselle ilmoituksen tiilistä.

Seuraavaksi purkuhommien sijaan puruhommia. Palataan siihen myöhemmin!

Ehdin viime viikonloppuna myös istuttaa hieman lisää kukkaniittyä, joka on toistaiseksi vain multainen mäki. Toivottavasti myöhemmin kesällä luvassa värikäs "jälkeen"-kuva.

Syksyllä istuttamani kukkasipulit ovat päässeet jo väriloiston vaiheeseen. Pihalla kukkii ihania keltaisia ja punaisia tulppasneja, krookukset ja skillat ilahduttivat jo aiemmin. Sen sijaan hyasinteista ei ole näkynyt edes vihreää vartta. Hmph.

 

Kaatopaikkakuormia viety tähän mennessä 4, joista sekajätettä (kattohuopaa yms) kaksi settiä, yksi puuta ja yksi puuta+purua - erikseen lajiteltuna nekin. Loput puut on saatu kierrätettyä hyötykäyttöön eteenpäin (iso kiitos siitä!!).

Nyt se alkoi.. purkuhommia osa 1

Pitkän linjan koskelaisten mukaan tiilirakennus on kuulemma näyttänyt yhtä vinolta ja vinksahtaneelta ainakin 70-luvulta asti. Parina viime talvena metsän puoleisen seinän tiilet ovat jo antaneet periksi ja talvi 2022 näytti olevan viimeinen niitti myös toiselle puolelle.

Tältä pihan puoleinen seinä näytti vielä pari vuotta sitten. Reilusti hajoamassa, mutta silti ihmeen kaupalla pystyssä.

Lumisen talven jälkeen oli selvää, että tiilirakennuksen purkamisen kanssa ei voi enää vetkutella, vaan nyt se on aloitettava. Pihan puoleinen seinä oli siis murtunut ja pienellä tönäisyllä tiiliä irtosi roppakaupalla lisää.

Kevät alkoi siis taas kerran kunnon remppaprojektilla, joka tulee jatkumaan pitkälle kesään. Vuoden 2022 aikana tuskin tulee muita päivityksiä näkymään kuin purku- ja lajittelupäivityksiä.

Ensimmäisenä päivänä saatiin purettua hieman yli puolet huopakatosta. Rullahuovan alla oli alushuopa, joka oli kiinnitetty bitumilla ohuisiin, kapeisiin ja lyhyisiin pystyrimoihin. Pihan puolella rimat olivat jämähtäneet ikuisiksi ajoiksi kiinni kattohuopaan, mutta metsän puolella rimat irtosivat kohtuullisen helposti huovasta. Tästä rakennuksesta kun tulee purkumateriaalia järjetön määrä, niin todella tarkka lajittelu on paikoillaan ja se aloitettiin heti.

Iloksemme saimme viikonlopun aikana kaiken kattohuovan irrotettua ja lajiteltua. Myös savupiipun pellit irrotettiin ja savupiippua purettiin lähes kattolautojen tasolle. Sammaltakin kertyi pari kottikärryllistä, kun nyt lajittelun vauhtiin tosiaan päästiin. Jostain syystä viimeinen kuva jäi ottamatta, joten piippu on viimeisessä kuvassa vielä kokonaisena paikoillaan.

Kevätsiivous

Pitkän ja lumisen talven jälkeen ensimmäiset käynnit tuvalle ovat olleet nopeita päiväkäyntejä. Lounasta on syöty kylmästä väristen terassilla ja mökkiä on siivottu talven jäljiltä (tänä talvena hiiret olivat riehuneet onneksi vähemmän kuin edellisenä talvena). Keväällä on parasta tehdä raivaustöitä ulkona. Koristevattua on leikattu alas, pajukkoa karsittu ja kaivoin tontin reunoilta vanhoja aarteita (eli kivien koloista vanhaa kaatopaikkakamaa, mm. pelti- ja lasipurkkeja) pois. Onneksi nykyään saa metallia ja lasia kierrättää helposti eikä tarvitse enää luontoon niitä piilottaa.

Nämä tiilet kaivoin tonttimme rajalta. Yritän tarjota niitä Facebookin purkutavarakirppiksellä josko joku haluaisi niistä puutarhaansa jotain väkertää. Samoin takana olevat mukulakivet ovat meille ylimääräisiä.

Ostin keväällä kaksi erilaista linnunpönttöä. Kotimme lähistöllä pientä puotia pitävä mies oli tehnyt sympaattisia linnunpönttöjä ja Tokmannilta tarttui mukaan ihana Muumitalo. Luonnonmukaisempi pönttö kiinnitettiin puuhun saunan lähettyville ja Muumitalo kiinnitettiin viime kesänä korjatun varaston päätyyn. Samalla paikalla oli aikaisemmin tavallinen linnunpönttö ja siellä asukkaita. Toivottavasti tämä räikeän värinen pönttö kelpaa myös jollekin kodiksi.

Talven jäljiltä piha on ankea, harmaankeltainen. Tänä kesänä suunnitelmissamme on vain laittaa pihaa kuntoon. Siis vain pihaa! Mutta siinä kyllä riittää työtä. Maanrakennustöitä, puiden kaatamista, aidan valmiiksi rakentaminen ja vaikka mitä. Lisäksi aion istuttaa kukkia ennätysmäärän!

Tämä ei varsinaisesti ollut suunnitelmissamme, mutta ilmeisesti tiilirakennuksen purkaminen tänä kesänä tai viimeistään tulevana syksynä on välttämättömyys. Vinohan se on aina ollut. Mutta nyt se on jo todellinen turvallisuusriski. Aikaisemmat kirjoitukset: Mitä tehdä tiilirakennukselle? ja Mitä tehdä tiilirakennukselle? osa 2

 

 

Tästä lähtee jo tiilet irti. Varmasti pienellä nykäisyllä tuo koko seinä putoaisi.

Opsista. Pala seinää puuttuu jo :D

Mitä tehdä tiilirakennukselle? osa 2

Kysyin neuvoa tiilirakennuksen purkamisen suhteen verkon "Pelastetaan vanhat talot"-ryhmästä. Kysymykseni herätti suuria tunteita, vilkasta keskustelua ja hetken luulin jo olevan osa kuuluisan vauva.fi -foorumin keskusteluja. Kysymykseni aitoutta jopa epäiltiin: "Oikeestaan sie et varmaan etes hae neuvoa facesta, vaan haluat keskustelua aikaiseksi."

Moni hämmästeli lähtökohtaisesti ajatusta tiilirakennuksen purkamisesta, vaikka olin linkittänyt kysymykseni blogini aikaisempaan kirjoitukseen, jossa kuvailen rakennuksen kuntoa. Osa kommenteista oli sympaattisen kannustavia:
"IHANA tiilirakennus, eikat tuota raski purkaa?" 
"Ei noin hienoa rakennusta saisi purkaa kun vielä hyvässä kunnossa." 
"On kyllä sääli, jos puratte!" 
"Pyydän älkää purkako,kaunis rakennus.Ajassa löytyy käyttöä."
"Miksi tuo helmi täytyy purkaa???"

Sain varsin luovia ehdotuksia rakennuksen uusiokäytöstä:
"Onko rakennus pakko kokonaan purkaa? Muuttaisin käyttötarkoitusta vaikka kasihuoneeksi tai perkolaksi. Sisälle grilli ym. Voi vaikka mitä tuosta saisi."
"tai loistava kanala ikkunaa vaatii himpun lisää ."
"Tee sinne sauna." 
"Älä hyvä ihminen tuhoa tuota rakennusta tee siitä vaikka bubi."

Sain onnekseni myös hyviä vinkkejä, missä kannattaa tiiliä myydä/tarjota halukkaille. Lisäksi sain myös muutamia yksityisviestejä kiinnostuneilta henkilöiltä. Tarjoutuipa joku jopa leikillään talkooavuksi rakennusta korjaamaan. Näitä neuvoja muuten riitti myös:
"Kuppeet kaivaa auki ja korjaa?"
 "Miksi homehtunut? Jos maita kaivaisi ymmäriltä ja pesisi sisältä, olisi varmaan taas käyttökunnossa. Tämä näin etänä arviona mutta älkää purkako rakennusta ennen kuin olette selvittänyt asian. Kannuksia töihinne!"
"Mä olen kyllä niin umpihullu, että kaivaisin seinät puhtaaksi ja vaikka muurauttaisin uudestaan..."
"Eikö kaivin kone vosi ottaa maata ympäriltä ja sitten lisätää alaspäin uutta korvaava tuotetta jotta saiai tukevan,,on niin kaunista tiiltä,,"

Tässä kuitenkin reality check siitä, miltä rakennus näyttää sisältäpäin.
 

Toisella puolella puupalkit pitävät seinän hädin tuskin pystyssä

Toisella puolella seinä on jo murtunut

Ei näytä enää kovin turvalliselta olla tässä rakennuksessa

Mukavasti tiiliseinä pullistunut sisäänpäin, eikä puu-aineksetkaan ole enää ihan uusinta huutoa

Seinässä on selkeitä aukkoja jo ulkopuolellakin

Persoonallista elävyyttä vai romahtamisvaara?

Kameran linssi ei vääristä, seinä on pullistunut

Tiilirakennus on pihapiirin nuorukainen. Tupa on rakennettu 1880-luvulla ja käytän kaiken aikani ja energiani sen pelastamiseen. Jokaista rakennusta ei pysty pelastamaan. Jos tiilirakennus laittaisi kuntoon, vaatisi se niin massiivista peruskorjausta ja uudelleenrakentamista, ettei se olisi enää sama rakennus. Oma jälkensä sillä on historiassa ja jos päädyn rakennuksen purkamaan, dokumentoin sen mahdollisimman tarkkaan, jotta se ei häviäisi myös muistikuvista.