Naapurin puutarhassa kasvaa kaikenlaisia herkkuja välillä jopa yli oman tarpeen ja saimme alkusyksystä yhden heidän monista valtavista kurpitsoistaan! Tästä riittikin materiaalia kaikenlaiseen kurpitsaherkkuun.
Valmistin kurpitsasta mm. kurpitsapikkelssiä. Käytin Hellapoliisin reseptiä, joka toimi hyvin ja lopputulos oli maukas (vaikka onnistuin keittämään kurpitsat ehkä hieman liian pehmeiksi). Kasvissosekeittoa valmistui myös iso kattilallinen, resepti oli bongattu Valion sivuilta. Samettisen herkullinen ja terveellinen lopputulos. Lisäksi tein runsaan määrän kurpitsahilloa ihan omalla reseptillä. Ystävämme sai myös kurpitsaa kasvissosekeittoa varten, sillä loppuvaiheessa pakastimeen ei olisi enää mahtunut yhtään purkkia tai purnukkaa.
Paikallisessa kotiseutumuseossa tuli tänä kesänä piipahdettua muutamakin kerta. Yksi kiehtovimmista museokokoelman osista on Putulan talouskaupan esineistö. Tuttujen ja tuntemattomampien kulutustavaroiden vanhat tuotemerkit ja sympaattiset pakkaukset ihastuttavat minua joka kerta.
Valikoima värejä
Tupakkatuotteita
Erikoisbensiiniä savukkeensytyttäjiin ja tahrojen poistoon :D
Museon ylläpito on kunnan vastuulla, mutta käytännössä avoinnapidosta ja opastuksista taitavat vastata vapaaehtoiset. Nämä paikallishistoriasta kiinnostuneet kävelevät tietopankit ovat mitä loistavimpia oppaita. Ehkä parin vuoden kuluttua meidän juniorikin jaksaa paremmin kuunnella!
Saimme heinäkuussa yllätysvieraan, kun eräs ihana kyläläinen piipahti tuvallemme ja toi meille lämmintä leipää tervetuliaisiksi. Hämäläiseen tapaan toki hieman myöhässä, mutta olimme aivan ymmyrkäisen otettuja tästä ihanasta eleestä. Ja leipä oli suunnattoman herkullista!
Voi kunpa korona-aika pian hellittäisi ja pääsisimme kyseisen rouvankin kanssa jutustamaan kunnolla ja kuulemaan tarinoita kylältä vuosien varrelta.
Ei meille koskaan postia tai mainoksia tule, mutta kyllähän postilaatikko kuuluu olla. Aunen vanha muovinen postilaatikko oli menettänyt kirkkaimmat värinsä auringon uv-säteissä, joten oli aika uusia postilaatikko. Tarjonta on suppea ja vanhaan taloon sopivia laatikoita vielä vähemmän. Olisin muuten ostanut kotimaisen puisen, punamultatalolaatikon, mutta niiden säänkestävyys on kuulemma heikko. Tuunasin valkoisen metallisen laatikon taloon sopivaksi hyväntuulisilla leppäkerttutarroilla. Postia odotellessa.
Tänä kesänä olen poikkeuksellisesti ensimmäisen kerran tehnyt jotain puutarhan kaunistamiseksi. Lähtökohta on karu, luonnonmukainen, villi. Kauniisti ajateltuna voisi puutarhaa kuvailla "boheemiksi luonnontilaiseksi", mutta tosiasiassa kyseessä on huomiotta jäänyt osa, kaikkien remonttien jalkoihin jäänyt piha.
Matka perille on pitkä, mutta inspiraatiota ja haavekuvia täytyy olla. Tässä muutama esimerkki inspiraationi lähteistä.
Etsi ja löydä Rasmus Nalle -kirjan puutarhajuhlat
The Bachelor Australia, ruutukaappaukset
Unelmieni puutarhassa on runsaasti kukkia, koristeita, valoja, lyhtyjä, tunnelmaa. Myydäänköhän näitä puutarhavaloja sesongin jälkeen alennuksella kuten joulukoristeita joulun jälkeen? :D
Jalkapallon EM-kisojen kunniaksi meidänkin pihalla otettiin harjoitusmatsia kun veljekset potkiskelivat palloa keskenään. Pienempi sai hieman vaadittua tasoitusta rinnetontin auttamana. Pienemmän pelaajan riemun kiljahduksista päätellen hauskaa oli.
Sain myös ihanalta mökkinaapurilta raparperiä. Tein siitä ison kattilallisen raparperikiisseliä, joka on mitä ihanin kesäinen jälkiruoka herkullisen kermavaahdon kera!
Tänä vuonna päädyin ostamaan Fiskarsin Xact -rikkaruohonpoistajan. Ehdin jo saada parina viikonloppuna kämmeneen rakkulan perinteisen voikukkapiikin käytöstä, kaivaessani keltaisia vihollisiani pois.
Luin muutamia arvosteluja tuotteesta ja suurin murheeni etukäteen oli laitteen kestävyys, sillä yllättävän monilla alaosan muoviosat ovat rikkoutuneet hyvin lyhyen käyttöajan jälkeen. Kestävyysasiaan en pysty vielä ottamaan kantaa, sillä rikkaruohonpoistaja on ollut käytössäni vasta noin kuukauden (palaan asiaan, jos muoviosat rikkoutuvat!).
Sen sijaan muuten olen laitetta ehtinyt käyttää ja nimenomaan voikukkien poistoon ja pitänyt siitä kovasti.
Saalis ja saalistaja
Laite on helppokäyttöinen ja sillä tosiaan saa voikukat (ja muut suorajuuriset kasvit) pois nurmikolta helposti. Hiekka/sorapohjaan tätä ei voi käyttää. Olen itse noin 175 cm pitkä ja minulle rikkaruohonpoistaja on hieman liian pieni/lyhyt, ollakseen täysin ergonominen - sitä käyttäessä ei voi olla täysin selkä suorassa. Mutta parannus voikukkaraudan käyttöön verrattuna on huikea, eikä tämän käyttö ole siltikään aiheuttanut selkäkipua.
Muutama aukko siellä sun täällä
Laite kiskasee mukanaan reilun klöntin multaa ja jättää siis pienen
kolosen nurmikkoon. Viitseliäs puutarhuri heiluttelisi irtonaiset mullat
takaisin koloon, mutta jos viheralueella on enemmän voikukkia kuin
nurmea, ei sellaiseen hienouteen ole aikaa ja energiaa. Kyllä niihin kuoppiin jotain
täytettä päätyy. Seuraava ruohonleikkuukerta ne jo peittää ainakin
visuaalisesti. Parhaiten voikukat ja muut rikkaruohot lähtevät irti hieman kosteasta maasta, eli sateen jälkeen.
Laite maksoi K-raudassa noin 40 €. Suosittelen jos pihanurtsilta haluaa voikukkia poistaa.
Pst. Älkää turhaan huolehtiko pihan pörriäisistä. Niille on tarjolla runsaasti kukkia muuten, vaikka voikukkia tontilta poistankin.
