sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Helteinen juhannus

Aivan upea helteinen juhannussää hemmotteli meitä tänä vuonna ja pienet sadekuurot juhannuspäivänä eivät haitanneet tunnelmaa lainkaan. Remonttiflow oli (isännällä) niin kova, että edes juhannuksena ei maltettu vaan olla - useat projektit etenivät vauhdilla pitkän viikonlopun aikana.

Viisi vuotta sitten Porin Puupoikien asentaman saunarakennuksen terassi oli ruvennut nitisemään ärsyttävästi (ja naulat nousivat jatkuvasti ylös laudoista). Naulapyssyllä kiinni lyödyt melko ohuet terassilaudat menivät vaihtoon ja samalla ne muuttuivat poikittaisista lyhyistä laudoista pitkittäisiksi ja uuden terassin mukaan samansuuntaisiksi. Alkuperäiseen koolaukseen ainoastaan lisättiin poikittaiset lankut.

Kuvaaja oli liian hidas ja terassi oli kuvaushetkellä jo melkein valmis.

[Saunan lauteilla istuessani mietiskelin myös, että lienee aiheellista kirjoittaa uusi arviointi rakennuksesta nyt viiden käyttövuoden jälkeen - aikaisempi kirjoitukseni taitaa olla blogini luetuimpia postauksia edelleen]

Muutama viikko sitten valmistunut terassi on jo auringossa kuivunut ja muuttanut väriään vihreästä ruskeammaksi. Kunhan kesä on koko terassia tarpeeksi kuivatellut, on se tarkoitus käsitellä keloharmaalla terassiöljyllä.


Viimeinen lista seinän raosta puuttuu, muuten vastaava mestari hyväksyy uuden päiväunipaikan

Terassiprojekti jatkuu kaiteiden rakentamisella ja reunojen viimeistelyllä

Puutarhaprojekti edistyy kaiken muun rakentamisen ohella. Valtava määrä kurtturuusua, koristevattua sekä pari isoa koristepensasta (angervoa?) on raivattu pois. Kurtturuusujen poisto ei liittynyt lainsäädäntöön vaan siihen, että se pirulainen leviää pitkin pihaa ihan loputtomasti ja niitä piikikkäitä puskia on joka nurkalla. Koristevatut ovat villiintyneet jo vuosia sitten ja niiden ylivoimasta johtuen ne kaksi nättiä koristepensasta olivat kasvaneet täysin vinoon kurkotellessaan valoon vattujen alta. Jätimme siistin rivin koristevattua näkösuojaksi naapurin suuntaan, mutta nekin leikattiin keväällä lyhyeksi. Vielä kestää muutama viikko, ennen kuin näkösuoja on taas kasvanut entiselleen (anteeksi naapurit!). Osa raivatusta maasta on jo myllerretty ja juurakoita kaivettu pois, osa on vielä muokkaamatta.

Uutta nurmikkoa tulee varmaan 5 metrin levyinen alue
 Kuistin ikkunoiden ympärille vaihdettiin vihdoin uudet laudat, jotka maalasin Ottossonin pellavaöljymaalilla (kittivalkoinen) jo viime syksynä. Viimeinen maalikerros tulee vielä nyt paikalla, jotta ruuvit menevät piiloon. Samalla loputtoman pitkälle to-do-listalle tuli näiden kahden pikkuseinän maalaus punaisella.


Vaikka juhannus kuulostaa hyvin työntäyteiseltä (ja sitä se olikin), ehdimme myös nauttia juhannustunnelmasta ja -herkuista.


 
Kävelyillä pitkin kirkonkylää bongailin inspiraatiokuvia puhelimeeni talteen.

Tämä aitamalli ja -väritys on alueelle tyypillinen, pientä variaatiota on mm. lautojen leveydessä

Aivan ihana kukkaistutus. Voiko sievempää postilaatikkoa ollakaan? Vielä lempiväriseni.
Keskustelimme juhannuksena, onko vanha talo koskaan valmis? (Ei). Pohdiskelin, kuinka pitkä lista olisi, jos sellaisen tekisin - ajatuksena, että milloin tupa on valmis. Pitkähän se olisi. Mahdottoman pitkä. Mutta vanhan talon omistamisessa ja korjaamisessa tärkeintä ei ole päästä perille nopeasti vaan se matkanteko. Pitäisi vaan oppia nauttimaan välillä siellä keskeneräisyyden keskellä, jottei polta itseään loppuun.

Terassin kulma, vesimittarikaivo ja tiilirakennuksesta löytynyt tonkka. Näille nurkille suunnittelen jotain ihanaa.




Menetetty kesäkuu

Todella harmillisten sattumusten takia olemme olleet koko touko-kesäkuun ilman sähköä. Meille tämä on tarkoittanut päiväkäyntejä tuvalla ja yhtä yksittäistä yötä. Mikäs siinä ilman sähköjä mökkeillessä olisi muuten, mutta kun tuohon tuvalla oleskeluun on tottunut sähköjen kera. Jääkaappi, hella ja mikro toimivat sähköllä. Meillä ei ole jemmassa kaasulla tai aurinkosähköllä toimivaa jääkaappia.. Taaperon ruokien lämmittäminen grillissä ja maidon säilyttäminen maakellarissa eivät houkuta, vaikka me aikuiset pärjäisimme grilliruoalla hyvinkin vaikka viikon ajan.


Ei kesää ilman avonaista seinää

Kuvan ottamisen jälkeen kuistin katto on siistitty roskista ja lasinsiruista


Homma on kuitenkin edennyt ja seinä korjattu. Uusi ikkuna on tilattu, mutta sen valmistumiseen menee arviolta 5 viikkoa. Nyt odotamme jännityksellä, ehtiikö sähköurakoitsija ja sähköfirman edustaja käymään tuvalla vielä ennen juhannusta. Aikataulu on tiukka ja päivät käyvät vähiin. Pelkään kovasti, että edessä on kaupunkijuhannus.




Viime kesänä istutettu lumipalloheisi kukkii kauniisti

Sipoossa törmäsin mukulakivirinteeseen. Tästä voisi ottaa ideaa rinnetontille, ei tarvitsisi nurmea leikata :D

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Terassin rakentaminen

Kesä on virallisesti alkanut ja tohina tuvalla totutun tapaista. Valitettavasti tämä kesäkausi alkoi ikävällä yllätyksellä, kun kiristynyt ilmajohto oli repäissyt meiltä sähköt irti ja samalla palan seinästä. Vielä korjaajaa ei ole tilattu paikalla kun on selvitelty vakuutusasioita. Sähköyhtiö ei luonnollisestikaan pääse kytkemään sähköjä takaisin ennen seinän korjaamista, joten tupa on käyttökelvoton :( Olemme käyneet päiväseltään piipahtamassa tuvalla lähinnä pihahommia tekemässä. Harmillisesti laudat ovat halkeilleet niin pahasti, ettei niitä voi enää uusiokäyttää. Lämpimät kiitokset kuuluvat kuitenkin naapureille, jotka aamuvarhain ikävästä tilanteesta meille heti ilmoittivat.

Tähän näkyyn naapurit heräsivät


Isäntä sai tänä kesänä vihdoin toteuttaa pitkään haaveilemansa terassin, josta tulikin oikein komia. Kaide rakennetaan joskus myöhemmin ja terassi käsitellään puuöljyllä lautojen hieman kuivahdettua. Tällä kertaa kaikki puumateriaali haettiin Byggmaxista, jossa tuntuu olevan paras hinta-laatusuhde puumateriaaleissa.

Mallailua, mikään ei ole vielä kiinnitetty
Terassin jalkoina käytettiin maahan kierrettäviä metallijalkoja, saunatuvan päädyssä betonilaattoja.  Terassin hinnaksi on tähän mennessä tullut (laudat, lankut, ruuvit) 390 €, terassin koko on noin 4,10 x 3,10 eli noin 12 m2. Terassin alapuolen piilottaminen laudoilla/rimoilla, terassin öljyäminen sekä kaide tulevat luonnollisesti tähän vielä päälle myöhemmin kesällä.

Sehän yltää melkein tuvalle asti

Isäntä töissä. Takana näkyy puoliksi leikattu voikukkapelto.

Katto-Kassinen ja emäntä

Näkymä naapuriin on poikkeuksellisen avoin kaadettuamme isot ruusupuskat - koristevatut eivät ole vielä ehtineet kasvaa tälle kesälle.

 Valmista tuli, ensi kerralla grillaillaan pitkän kaavan kautta ja istutaan iltaa uudella terassilla!
ps. viimeisessä kuvassa emäntä esittelee taka-alalla parasta puoltaan pihatöitä tehdessään.


keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Bileet, joihin emme saaneet kutsua

Perheemme kummallisiin perinteisiin kuuluu lähteä vappupäivänä käymään tuvalla. Paljon ei ollut muuttunut talven aikana. (Lähes) naapuritontilta oli talven aikana purettu vanha rapistunut autiotalo ja rehevöitynyt tontti lähes kokonaan tasoitettu. Omalla tontilla sen sijaan kasvit rehottivat ja piha oli täysin hoitamattoman näköinen - ja sitähän se on taas pitkän aikaa ollutkin. Aloittelimme koristevattujen ja kurtturuusujen leikkausta, mutta homma jäi kesken pikkupomon päiväuniajan koittaessa.

Ikkuna paikallaan, petari raikastumassa kevätauringossa

Ehdimme kuitenkin aamupäivän aikana laittaa paikoilleen talven kaupunkikotimme kylpyhuoneessa talvehtineen ikkunan sekä siivoamaan sisällä, sillä tuvalla oli talven aikan ollut bileet, johon isäntäväki ei ollut saanut kutsua. Aikaisempina vuosina talven jäljiltä tuvasta on löytynyt muutamia hiirenpapanoita. Nyt niitä oli paljon ja joka paikassa (vaikka koko tuvassa ei ole ollut talven aikana edelleenkään mitään ruoan tapaistakaan!). Ällöttävää. Toin kotiin pesuun niitä harvoja tekstiilejä, jotka ovat tuvalla olleet talven - riittääköhän yksi pesukerta?

Kevätaurinkoa

Rehevöityneet puskat

Tuvalla on ollut kovat bileet talvella





sunnuntai 19. elokuuta 2018

Valmista tuli, osa 3 - kuisti

Kesän 2018 to-do-listalla ei edes ollut kuistia, mutta kuten aina, tämäkin projekti kasvoi itsestään. Kun kerran sisäkaton joutui laittamaan uusiksi niin miksei sitten samalla koko kuistin sisustaa. Ajatuksissa on ollut kakkoseteisen kunnostaminen, mutta näin vaan ykköseteinen eli kuisti tuli tehtyä ensin.

Lähtötilanne Virallisen Valokuvaajan ikuistamana vuonna 2013
Kuisti on toiminut varsinaisena romuvarastona remontin ajan. Maalipurkit, sementtisäkit ja muu roju on ollut helppo säilyttää tässä läpikulkutilassa. Pahvikatto on aina ollut kuprulla ja yhden seinän pinkopahvi kuprulla, lautaseinän rakosista on aina paistanut valo läpi.

Pinkopahvin poistaminen paljasti hirsipaneelisen seinän, jossa oli vielä aavistus keltamultamaalia jäljellä
Kuistin katon uusimisen myötä päätettiin uudeksi sisäkattomateriaaliksi paneeli, kuten keittiössä ja kamarissakin on. Paneelin hankkiminen rautakaupasta edellytti luonnollisesti peräkärryajelua ja samalla vaivallahan kaupasta pystyi hankkimaan materiaalia myös seiniä varten. Saunamestari toimi oivallisena apuna kun mennessä vietiin jätepuuta kaatopaikalle ja paluumatkalla tuotiin paneelia. Valitettavasti Lahden Byggmaxin hyllyssä ei ollut tarpeeksi talouspaneelia (0,79 € / metri), mutta ostetulla määrällä päästiin alkuun ja katto saatiin laitettua.

Paneelit laitettu kattoon ja seinän paelointia aloitettu
Projekti eteni niin mukavasti, että seuraavana päivänä paneeleiden metsästystä jatkettiin. Lammin Rautanetista löytyi myös talouspaneelia (0,79 € / metri) ja vielä Byggmaxin paneeleita sopivammassa pituudessa. Saunamestarin kanssa hurauttelimme jälleen ostoksille ja seinämateriaalit olivat lopulta myös tuvalla.

Koolauksiin Isäntä käytti kattoprojektista jääneitä lankkuja. Sen sijaan, että rautakaupasta olisi ostettu valmiiksi oikeaa kokoa, käytettiin pois nurkissa turhaan pyörinyttä materiaalia ja sahattiin se oikeaan leveyteen. Tästä työläästä, mutta taloudellisesta vaihtoehdosta kuuluu suuri kiitos Isännälle.

Seinät paneloitu
Halusin jättää pinkopahvin alta paljastuneen hirsipaneelin esille sellaisenaan ja kertoa seinän avulla hieman tuvan historiaa. Maalasin hirsipaneelin (kahteen kertaan) Uulan keltamultaisella keittomultamaalilla (3 litran pönikkä Vantaan Byggmaxista 33 €). Tupa on aikoinaan ollut keltainen ja tämä seinä on hyvä muisto siitä.

Seinä maalattu, oven päällä oleva lauta odottaa vielä päätöstä kohtalostaan
Kuistin katto ja paneelit maalattiin valkoiseksi. Lattia jätettiin kuluneen rosoisen siniseksi. Maalitahrat jäivät vielä poistamatta, jos niitä nyt edes pois saakaan. Ehkä lattiakin vielä joskus saa uuden maalikerroksen, mutta juuri nyt se on täydellinen tuollaisenaan!

Ihanan raikasta
Isäntä ja Svärfar nikkaroivat yhdessä sisäpuolelle uudet ikkunanpokat. Aikaisemmin ikkunat ovat olleet sisäpuolelta kiinni ainoastaan sojottavilla nauloilla. Nyt tehtiin hieman pysyvämmät ratkaisut.

Ikkunat paikoillaan, ei enää levyjä!


Kierrätysperiaatteen mukaisesti ne maalattiin kotoa tuodulla maalilla, sekoittamalla kahta eri sävyä. Ikkunoihin kiinnitettiin Ompelumestarin tekemät verhot, kangas Eurokankaan supertarjouksesta (5 €  metri > eli 0,5 m = 2,50 €!!). Vanha lipasto maalattiin kotoa löytyneellä mintunvihreällä maalin lopulla.

Isäntä asensi paikoilleen myös lattia- ja kattolistat (harvinaista, yleensähän ne jäävät vuosiksi asentamatta). Eli valmista tuli, nyt vaan sisustamaan!


Valmista! Pahoittelut hieman pimeästä kuvasta.


Kuistin sisäpuolen uudistuksen (pl. ulkokatto ja ikkunoiden kunnostus) hinnaksi tuli siis:

Paneelit kattoon ja seiniin 62,57 €+ 49,30 €
Lattia- ja kattolistat 22,67 €
Ikkunan pokien materiaali 34,50 €
Maali (keltamultamaali) 32,90 €
Maali (valkoinen/ikkunan pokat/lipasto) - 0 € hankittu aiemmin
Verhokoukut 4,90 € (näistä riittääkin sitten loppueläksi)
Verhokangas 2,5 €
Sähköjohdon kiinnitysnipsut 2 € (näistä riittää muihinkin projekteihin)

Yhteensä siis 211,34 €


maanantai 6. elokuuta 2018

Valmista tuli, osa 2 - kuistin katto

Kaksi vuotta sitten siirtelimme katolla pressua edestakaisin sateiden mukaan sekä poltimme päreitä - poltimme PALJON päreitä. Jätimme tuolloin kuistin katon korjaamatta ja koska viime kesä meni mm. ulkovuorilaudoituksen ja ikkunoiden parissa niin palasimme eteisen katon pariin vasta tänä kesänä.

Lähtötilanne: vanha huopakatto, jossa aikaisemmat tukilaudat kiinni. Ikkunat vielä laittamatta.


Perinteiseen purkuhommaan kuului pari kerrosta huopaa (kaatopaikalle - check!), hurja määrä päreitä (poltettu - check!), vanhaa lautamateriaalia (kaatopaikalle - check!) sekä rullamitan kanssa ihmettelyä. Isäntä ei ole vieläkään hyväksynyt, että tässä tuvassa ei ole suoria seiniä, kulmia eikä tasaisia mittoja. Myöskään kuistin katto ei yllättänyt. Se oli sekä vino, että kapeneva. Remontissa vinous korjattiin, mutta aavistuksen kapeneva malli jäi.


Kattotuoleihin käytettiin kattoremontista ylijäänyttä puumateriaalia, jota Saunamestari tilusiltaan meille lahjoitti. Varsinaiseen kattoo käytettiin kierrätyslautoja (mm. vanhoja ulkovuorilautoja) sekä ihan kaupan hyllyltä haettua ohutta filmivaneria. Alushuopaa oli jäljellä vielä riittävästi edellisestä kattoprojektista, palahuopia sekä peltilistoja piti käydä hakemassa kaupasta hieman lisää.

Laudat alle harvakseltaan, päälle levy ja huovat


Tämän verran jäi vajaaksi kattohuovat

Valmista siis tuli lopulta ja tällä kertaa myös katon sekä seinän liitoskohta on tehty huolella. Sekä alushuopa että varsinainen huopa nousevat seinää pitkin ylös ja liitoskohtaa suojaa vielä pelti.

Kuistin katto: valmis!
Viimeisessä kuvassa näkyy jo paikoilleen asennettu ikkunakin. Nuo ikkunan karmilaudat, ne ovatkin oma juttunsa. Vanhojen lautojen uusiokäyttö oli hyvä idea, kunnes ne laitettiin paikoilleen kunnostettujen ikkunan ja uuden katon viereen. Niinpä taas syntyi jatkoprojekti numero 235 - vielähän en ole maininnut, että kuistin katon uusimisen myötä myös kuistin sisäkatto piti tehdä uusiksi. Siinä samallahan uusii helposti myös seinät, eikö totta? Tästä projektista lisää myöhemmin.

Valmista tuli, osa 1 - päätyseinä

Elokuu on jo alkanut ja hurjat helteet vaihtuivat yllättäen tuulisen viileään säähän. Helteistä nautittiin Linnakallion tuvalla tänä kesänä erityisen paljon, vieraitakin oli tavallista enemmän. Tuvan vetovoimaa lisäsi kuusi kuukautta täyttänyt Naperomme, jota sukulaiset tulivat mielellään katsomaan. Samalla saimme nauttia ylimääräisten käsiparien tuomasta luksuksesta, joka mahdollisti hurjan määrän remonttia tänäkin kesänä.

Päätyseinä jäi kengityksen ja ikkunan kunnostuksen jäljiltä keskeneräiseksi. Tänä kesänä useat apukädet kuitenkin mahdollistivat myös sen valmistumisen. Ikkunankarmit saivat lisäkerroksen Ottossonin pellavaöljymaalia (sävy: kittvit) ja ikkunan päällä oleva lauta päällystettiin pellillä. Koska pelti nousee osittain seinää vasten ja jää rimojen taakse, piti puolet pellistä maalata punaiseksi. Onneksi varastossa oli jäljellä vielä saunamökin punaista maalia (vaikkakin huonokuntoista), sillä normaali punamultamaali ei olisi tietenkään peltiin tarttunut.

Pellin maalaus ja oikean puolen valkoisten päätylautojen vaihto kesken

Seinän ulkovuorilaudotus on nyt myös kokonaan uusittu ja kaikki laudat sekä rimat ovat samankokoisia ja punamultamaalilla maalattuja. Oikean puoleisen päädyn valkoisia lautoja vaihdettiin ja lisäksi Svärfarin ansiosta alareunan hapero puinen tippalista vaihdettiin. Tilalle tuli uusi tippalista puusta sekä pelti.

Oh wait, tuliko valmista sittenkään?

Kuten kaikki tuvan projektit, myös tämä sai oman jatko-osansa. Seinustan kivet piti asetella vain nätisti takaisin ja poistaa kengistyksen jäljiltä kivien väliin pudonneet moskat. Isäntä kuitenkaan ei hyväksynyt näin ylimalkaista suunnitelmaa ja niin alkoi hikinen homma kuokan ja lapion kanssa. Nyt on kallistukset kunnossa, vatupassia käytetty ja taas uusi projekti käynnissä. Kivet palaavat kyllä paikoilleen, mutta kuulemma tähän on tulossa joku nurmikon ja kivet/mahdollisen sepelin erottava ratkaisu. Tiedä häntä, ideat ovat vielä osittain salaisia. Mutta jatkoprojektista huolimatta julistan päätyseinän valmiiksi!

Kunhan kivet saadaan paikoilleen, laitan ennen ja jälkeen kuvat aivan lähtötilanteesta ja lopputuloksesta!